Vegaia

18.6.2016

Hei, olen Elisa ja olen jätskisti. No en ihan jätskinisti mutta isti kuitenkin. Kesän lämpöiset päivät ovat täällä ja jätskiä on pakko saada!

Uusimmat jutut

Tee tempeä!

Valmiita, paahdettuja tempepaloja lautasellaTempe valloittaa ruokapöytiä nyt jo Suomessakin. Tempe on jämäkkä papukakku, jonka täyteläinen maku vie mennessään. Haluasitko tehdä tempeä itse?
Aasiassa tempeä valmistetaan soijasta. Yhtälailla raaka-aineiksi käyvät pohjolan palkokasvit.

 

Haluaisitko tehdä tempeä itse? Valmistaminen vaatii tarkkuutta, mutta ei ole kovin
vaikeaa. Tarvittava välineistö löytyy yleensä kotoa jo valmiiksi. Parilla ensimmäisellä
kerralla kannattaa tehdä pieni erä. Kun perusperiaatteet ovat tulleet tutuiksi, voit
siirtyä isompiin määriin. Lataa valmistusohje tästä.

Tee-se-itse vegaanijukurtit

Jos olet jo tehnyt kauramaitoa ja vegaanijuustoa, seuraava kokeilu voisi olla jukurtti. Itse tehdyssä jukurtissa ei ole liikaa sokeria, eikä sen hintalappu huimaa.
Jukurttien valmistaminen on yksinkertaista. Tarvitaan vain jotakin kasvimaitoa ja pieni määrä valmista jukurttia. Olennaista on sopivan lämmin paikka.

Vegaanikeittokirja ”Härkäpapua sarvista” nyt saatavilla ilmaiseksi

Ilmastovastuulliseen paikallisruokailuun syventyvä Härkäpapua sarvista -keittokirja on nyt ladattavissa ilmaiseksi Vegaaniliiton sivuilta. Kyseessä on klassikon asemaa saaneen kirjan neljäs, korjattu painos. Pdf-kirjan voi tulostaa täältä kokonaisuudessaan.


Jos hyllyssäsi on jo teoksen aiempi painos, vilkaise ainakin uudet tempereseptit ja katso kaurajukurtin sekä hefun (hampputofun) päivitetyt reseptit. Myös esimerkiksi ravitsemustekstiin on tehty olennaisia muutoksia. Tämän tekstin alle on listattu kirjan uudet reseptit.

Vegaialla on nyt oma sivu!

Verkkolehtemme toimii tästä päivästä alkaen omalla sivullaan osoitteessa vegaialehti.net.


Uudella sivulla on julkaistu Vegaian historian pisin artikkeli, Eläinsuojelukeskus Tuulispään perustaja Piia Anttosen haastattelu. Jessica Sunin kirjoittamassa artikkelissa käydään läpi Tuulispään vaiheita sen perustamisesta viiden vuoden takaa aina uusimpiin uutisiin saakka. Juttua kuvittaa leivontablogistaan tunnetun Satu Saunion valokuvat.

Avaamme pian uuden sivun!

Vegaian toimitus valmistelee verkkolehdelle omaa sivustoa. Uuden sivun on tarkoitus aueta jo elokuun aikana.

Vegaian julkaisu siirtyy lähiviikkoina omalle sivulleen. Erillisen sivun avulla lehti pyrkii erottautumaan entistä selvemmin omaksi julkaisukseen. Vegaia on silti jatkossakin Vegaaniliiton julkaisu.

Uudella sivulla jatkavat lehden tutut juttutyypit ja vakiopalstat. Luvassa on uutisia ja artikkeleita vegaaniruoasta ja ruokatarjonnasta, ravitsemuksesta ja eläinoikeuksista. Elisa Hartikka jatkaa Nuudelinkäräyttäjä-ruokakolumnien bloggaamista, ja lastenkasvatusta pohtivia kolumneja julkaistaan Pieni ihme -blogissa.

Vegaia siirtyi vuoden 2015 alussa verkkoon ja lopetti painetun lehden julkaisun. Vuoden 2014 lopusta alkaen lehden juttuja on julkaistu Vegaaniliiton sivujen yhteydessä.
 

Eläintutkimus käsittelee helppoja lehmiä, eläinrakkaita lihansyöjiä ja koirien muotia

Itä-Suomen yliopistolla Joensuun kampuksella järjestettiin keväällä Eläintutkimuspäivät, joiden teemana oli tänä vuonna eläinten näkyvyys mediassa, ympäristössä ja mielikuvissa. Kirjoittaja Tarja Tanskanen istui yhteensä kahdellatoista luennolla ja valitsi niistä kolme kiinnostavinta. Tieteellinen ote yhdistyi luennoilla hyvin konkreettisiin kysymyksiin, joten kuulija selvisi ilman akateemista koulutustakin.

Paras lehmä on näkymätön lehmä

Otsikosta "Miten näkymättömiä lehmiä tehdään?" ei etukäteen arvannut, mistä on kyse. Luennon piti Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelija Annika Lonkila, jonka tutkimusalaa on ympäristöpolitiikka. ”Näkymättömäksi tekemisellä” hän kuvasi nautojen jalostamista, jonka johtava tekijä on kansainvälinen suuryritys VikingGenetics. Suomessa nautojen siemennyspalveluista ja jalostuksesta vastaa osuuskunta Faba.

Kyllä sen tuottajan pitää siirtyä sieltä lypsyjakkaralta laskimen ääreen.

Sademetsän oppilaana

Miten viidakko muuttaa maailmankatsomusta? Tätä pohtii kiireisen kaupunkielämänsä jättänyt suomalainen nainen.

Voitko kuvitella eläväsi täydessä harmoniassa luonnon kanssa? Herääväsi aamulla pirisevän älypuhelimen sijaan auringon ensimmäisiin säteisiin. Et avaa verhoja katsoaksesi ulos, koska huoneessasi ei edes ole ikkunoita. Ainoastaan hyttysverkkolla peitetyt aukot käsin kyhätyn palmunlehtikattoisen majan seinässä erottavat sinut ympärilläsi avautuvasta villistä luonnosta. Huomiotasi ei varasta ohi kiitävän paloauton päänsärkyä kosiskeleva sireeni taikka jäätelöauton tragikoominen melodia. Kukkivien puiden ja maahan pudonneiden hedelmien tuoksuttama ilma tulvii tuhansien siivekkäiden, kiipeävien ja kipittävien otusten toinen toistaan ihastuttavampia soidinlauluja.

Kevyttä kesäkokkausta

Kansikuva

Paula Heinonen: Vegeä. Herkullista & helppoa vegaaniruokaa jokaiseen keittiöön. Readme.fi, 2016.


Pidempi korsi -blogin (pidempikorsi.com) pitäjä Paula Heinonen on julkaissut ensimmäisen keittokirjansa. Vegeä on tuhti teos, jossa on paljon herkullisen kesäisiä kuvia. Reseptit todellakin ovat simppeleitä, kuten kirjan alaotsikko lupaa, ja lisukkeineenkin ohjeita on yhteensä vain 78. Jokaisella aukeamalla on Nadia Boussirin sivun kokoinen kuva valmiista annoksesta, ja kirjan pääpaino tuntuukin olevan tunnelmallisissa kuvissa. Toki ohjeistakin löytyy muutamia helmiä.

Ohjeista löytyy muutamia helmiä.

Vegaaninen tarjonta tuo ruokapaikoille lisää asiakkaita myös Joensuussa

Hyve&Paheen ravintolapäällikkö Maarit Hätinen.

Kahvila-ravintola Hyve&Paheen salaattipöytä on ollut toukokuusta alkaen vegaaninen ja gluteeniton. Paikan omistajat haistoivat trendin ja päättivät kokeilla. Uudistus toteutettiin paikallisten vegaanien vinkkien avulla.

Joensuun keskustassa on nyt muutama paikka lisää, minne mennä, kun vatsa kurnii ja kahvihammasta kolottaa. Pakkopulla Oy:n omistamat ruokapaikat Hyve&Pahe, Houkutus ja Vesikioski ovat antaneet oman panoksensa valtakunnallisen vegaanibuumin syntyyn.

Aasialaisvaikutteisen kahvila-ravintola Hyve&Paheen salaattipöytä muuttui kerralla vegaaniseksi ja wok-listalta saa myös vegaanisia riisinuudeliannoksia. Kahvila Houkutuksessa tarjoillaan vegaanista mustikkajuustokakkua ja Vesikioskilla avokadolla ja vegaanisella juustolla täytettyjä vesirinkeleitä. Myös smoothie-valikoimassa on useampi vaihtoehto.

Vegaanien kasvanut määrä yllätti opiskelijaravintolan kokin

Jyväskylän musiikkikampuksella syödään tavallista parempaa vegaaniruokaa. Ammattiopiston musiikkialalla saksofoninsoittoa opiskeleva Matleena Käppi päätti selvittää, mistä kasvissyönnin suosion yhtäkkinen kasvu sai alkunsa.

Vielä viime syksynä ammattiopiston musiikkialalla oli tasan kaksi vegaania. Keväällä muusikko-opiskelijoista jo kymmenkunta pyysi vegaanista ruokaa tiskin takaa. Jyväskylän musiikkikampuksen opiskelijaravintolassa tapahtunut muutos sekä ihmetyttää että riemastuttaa.

Oona nauttii ruuasta ja ruuanlaitosta nykyisin ihan eri tavalla, kun ruuan takia ei tarvitse kokea huonoa omatuntoa.

– Olemme kukin tehneet päätöksemme samoihin aikoihin toisistamme riippumatta, kertoo pop/jazz-laulua opiskeleva Oona-Kaisa Siltanen, 22.

Oonan päätökseen vaikutti ennen kaikkea hänen näkemänsä Forks over knives -dokumentti ja sen esiin nostamat terveyssyyt.

Viisi vinkkiä Pietariin

Pietarissa ei enää kannata tyytyä ranskalaisiin ja kaalisalaattiin. Keskustan alueella on nykyään kymmenkunta kasvisravintolaa ja niissä kaikissa on otettu vegaanitkin huomioon.

Vegepaikkojen ohella myös monet perinteiset pietarilaisravintolat ovat ottaneet kasvisruokia listoilleen. Samoin tofut ja soijamakkarat ovat löytäneet tiensä suurempien markettien hyllyille. Kasvissyönti lähtee Venäjällä yhä liikkeelle omasta hyvinvoinnista, mutta eläinten oikeudetkaan eivät ole enää kummajainen. Kahden kokeneen Pietarinkävijän vinkkien avulla löydät etsimäsi viiden miljoonan asukkaan kaupungista.

Edullinen lounaspaikka Troistki Most

Nabereznaja Reki Moyki 30

Hulluna jätskiin!

Hei, olen Elisa ja olen jätskisti. No en ihan jätskinisti mutta isti kuitenkin. Kesän lämpöiset päivät ovat täällä ja jätskiä on pakko saada! Tokihan olen syönyt sitä koko talven, mutta kuuma päivä ja jäätelö on aivan lyömätön yhdistelmä.

Kokeneet vegaanikokit ovat kehuneet, että mistä tahansa hyvänmakuisesta soosista saisi pakastettuna hyvää jäätelöä. Lähdin siis rohkeasti kohti uusia makuelämyksiä!

Päätin makeuttaa kaikki koeannokseni ilman sokeria ja käytin sen sijaan banaaneja ja taateleita. Valitsin oikein kypsiä, tummapilkullisia banaaneita ja muistin vieläpä poistaa taateleista kivet ennen valmistusta.

Ensin kokeilin maailman helpointa jäätelökettä eli pakastettua banaanimössöä, joka ei tosiaan ansaitse enempää palstatilaa. Se maistui ihan pakastetulta banaanimössöltä. Rakennekin viittasi siihen, että olin pakastanut banaanimössöä. En kyennyt huijaamaan itseäni.

Sipsikaljaveganismin suosiolle ei näy loppua

Facebookin Sipsikaljavegaanit-ryhmästä on kasvanut suoranainen ilmiö. Vegaaniseen roskaruokaan keskittynyt ryhmä haastaa sekä idunpurijamyyttiä että aikamme terveyspakkomielteitä. Ryhmän perustaja Terhi Heimonen luottaa rennon ja myönteisen ilmapiirin voimaan.

Kaikki tietävät stereotypian vegaaneista askeettisina masokisteina, joille eläintuotteita välttävä elämäntapa on vain keino osoittaa jonkinlaista jälkikristillistä moraalista ylemmyyttä. Järkeilyn taustalla lienee paitsi kyvyttömyys nähdä ruokaa ja sitä kautta eläinten asemaa vakavana yhteiskunnallisena kysymyksenä, myös hyvän ruoan samaistaminen kuolleisiin eläimiin. Veganismi ja huoleton hedonismi ikään kuin sulkevat toisensa pois.

Kotimainen vegaanikosmetiikka hoitaa hellävaraisesti

Rabbit Mama on eläinkokeeton, vegaaninen ja kotimainen kosmetiikkayritys, jonka kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa. Sain kotiini nätissä, kierrätetyssä laatikossa kuusi tuotetta testattavakseni.

Rabbit Maman filosofiana on valmistaa luonnollisia, ei-allergisoivia tuotteita, jotka sopivat kaikenikäisille. Tuotteet eivät ole Leaping Bunny -sertifioituja, vaan eläinkokeettomuuden puolesta puhuu Petan listalla olo.

Yrittäjä kertoo alunperin selvittäneensä mahdollisuutta liittyä Animalian listalle, mutta auditoinnin vaatimukset eivät vakuuttaneet häntä standardin hyväksyessä muun muassa ympäristölle ja ihmisille haitalliset ainesosat sekä yritykset, jotka markkinoivat itseään luonnollisina tai luonnonkosmetiikkana, vaikka ainesosaluettelot ovat täynnä allergisoivia aineita. Näin ollen Rabbit Mama liittyi Petan eläinkokeettomalle listalle, jossa ei ole auditointia, mutta eläinkokeettomuuden takaukseksi allekirjoitetaan lupaus.

Akvaariokalojen petollinen kauneus

Viisivuotiaana minä sain akvaarion. Oli kunnia-asia ruokkia sen ihmeellisiä asukkaita ja katsella lasin läpi, millaista elämää ne elivät.

Muutaman kerran kalaostoksilla myyjä kysyi, mitä muita kaloja meillä on, sopivatko ne yhteen. En muista, että koskaan olisi ollut puhetta veden lämpötilasta tai pH:sta ja siitä, mikä millekin kalalle sopi. Tai mitattiinko meillä sitä edes koskaan. Kerran ostimme kalan joka ei sopeutunut. Se olisi tarvinnut paljon isomman reviirin, enemmän tilaa. Se jahtasi ja satutti muita kaloja, kunnes otimme sen pois muiden joukosta. Olen kuullut tarinoita myös lehtikaloista, joiden evät eivät kasvaneet normaalisti, koska akvaarion tilavuus on ollut kalalle liian pieni. Usein kuulin myös kaloista, jotka kuolivat heti seuraavana päivänä kaupasta haun jälkeen. Myös meillä niin kävi joitain kertoja.

Kauneimmalla on värinsä kenties jalostuksen tai värjäyksen ansiosta. 

Järvenpään ainoasta luomukahvilasta saa marenkeja

Kahvila Iivari houkutteli minut ensikäynnille mainostamalla itseään luomukahvilana, ainoana Järvenpäässä. Pitihän sitä mennä kurkkimaan, onko tarjolla mitään vegaanista. Kahvila on ollut auki reilun vuoden.

Iivari on myös ensimmäinen kahvila Järvenpäässä, joka ottaa huomioon vegaanit. Kakkuja tehdään tilauksesta myös vegaanisina tai esimerkiksi raakana tai gluteenittomana. Järvenpääläisenä vegaanina olen tottakai erityisen iloinen, että kahville mennessä tarjolla on muutakin kuin mustaa kahvia.

Niin viihtyisää tunnelmaa ei ehkä osaisi odottaa, sillä ikkunasta näkyy verovirasto ja työvoimatoimisto.

Suomen suurin kasvisruokafestivaali tarjoaa ruokaa, tietoa ja viihdettä

VegFestin kävijöitä Keskustorilla.

Kaksipäiväinen kaupunkitapahtuma Vegfest tuo Tampereelle runsaasti ruokakojuja, järjestöjen infopisteitä ja ilmaisia yleisöluentoja. Risto Isomäen uusin tietokirja Meat, Milk and Climate tuo keskustelunaiheisiin ilmastonmuutoksen näkökulman.

Vegfest on koko perheen kaupunkifestivaali, joka järjestetään tänä keväänä neljättä kertaa. Runsaan ruokatarjonnan lisäksi ohjelmassa on monipuolisesti puheenvuoroja, luentoja ja toriohjelmaa eikä lapsia ole unohdettu. Tapahtumapaikkana on Tampereen Keskustori ja sen lähiympäristö.

Risto Isomäen uusimman kirjan mukaan ruoantuotannon vaikutusta ilmastonmuutokseen ei ole tutkittu tarpeeksi

Risto Isomäki: Meat, Milk and Climate. Into, 2016.

Risto Isomäki: Meat, Milk and Climate. Into, 2016

Risto Isomäen tänä vuonna julkaistu kirja Meat, Milk and Climate aloittaa toivottavasti Suomessakin vilkkaamman keskustelun lihantuotannon ja muiden eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksista. Kirja on tarpeellinen avaus moniin tutkimattomiin eläintuotannon kysymyksiin.

Meat, Milk and Climate ei keskity suomalaiseen eläintuotantoon, vaan käsittelee ongelmia globaalilla tasolla – englanniksi. Isomäki kertaa kirjassaan tunnetuimmat tutkimukset eläintuotannon ympäristövaikutuksista. Sen jälkeen hän esittelee joukon ongelmia, joita nykyisissä tutkimuksissa ei ole vielä huomioitu riittävästi tai lainkaan. Näitä asioita onkin yllättävän paljon.

Gluteenitonta seitania, kiitos!

Kun ruokavalioon liitetään vielä allergia tai keliakia, alkaa tavallinen veganismi näyttää ihmeellisen helpolta. Rakel Halmesvaara on onnistunut yhdistämään kaksi haastavaa – vegaaniuden ja gluteenittomuuden.

Gluteeniton kuiva-ainekaappi kondolaisittain! Rakel Halmesvaara on järjestänyt uuden kotinsa japanilaisen Marie Kondon siivousfilosofian mukaan.

 

Rakel Halmesvaaran lempiruoka on ananas-herkkusienipitsa. Tämä suosikki on säilynyt vuodesta toiseen, vaikka resepti on kokenut kovia. Kun Rakel jätti viisi vuotta sitten ruokavaliostaan pois kaikki eläinkunnantuotteet, vaihtui juusto vegaaniseen versioon. Kun ruokavaliosta tuli lisäksi gluteeniton, piti pohja ruveta leipomaan gluteenittomasta jauhosta.

"Kasvissyönti ei ole mikään nykyajan oikku” – Jukka Vornanen kartoittaa suomalaisen vegetarismin juuria

Kasvisravintola Reformin mainos, sanomalehti Uusi Suometar 8.7.1906.

Vaikka lihansyöntiä kritisoivat jo antiikin kreikkalaiset, vegetarismi laajempana yhteiskunnallisena liikkeenä syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin se levisi myös Suomeen. Jukka Vornanen on tutkimuksissaan tutustunut tähän suomalaisen kasvissyönnin ensimmäiseen aaltoon.

Luuletko, että kasvissyönti ja veganismi ovat aikaisintaan 1970-luvulla syntyneitä postmodernien kaupunkilaisten villityksiä? Luulet väärin

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa

Vegaaninen verkkolehti Vegaia. Uutisia, artikkeleita, arvioita, kolumneja, reseptejä ja kaikkea veganismiin liittyvää.