Vegaia

18.6.2016

Hei, olen Elisa ja olen jätskisti. No en ihan jätskinisti mutta isti kuitenkin. Kesän lämpöiset päivät ovat täällä ja jätskiä on pakko saada!

Uusimmat jutut

Liiton puheenjohtajan oma vegaanihaaste

Sari KomulainenMustapippurinen avokado-seitanleipä jouduttaa aamuista työmatkaa aromaattisesti.

Lumen peittämien peltojen ja valkoisen maaseudun halki kulkiessa ei uskoisi, että monien lumisten rakennusten sisällä yhä useampi elää elämätöntä elämää. Työmatkani kulkee ohi navetoiden, sikaloiden ja kanaloiden, mutta kuka niitä huomaa?

Aamun valopilkkuja ovat herkullinen eväsleipä sekä Vegaanihaasteen kasvavat osallistujaluvut. Mukaan on tullut paljon henkilöitä, joiden esimerkkiä tuhannet seuraavat. Pala nousee kurkkuun, kun ajattelen, kuinka moni sittenkin välittää. Ja haluaa auttaa. Ympäristöä ja niitä, jotka eivät puhu ihmiskieltä. Meneillään on paras Vegaanihaastetammikuu koskaan!

Tämän vuoden tulevat täyttämään ravitsemustiedon lisääminen ja ravintoloille suunnattu koulutus.

Pieni ihme: Vegaaniäiti saa usein olla puolustuskannalla

VauvaEnnen vauvan syntymää mietin ja murehdin lähes kaikkea muuta, mutta imetyksestä en kantanut erityistä huolta. Oletin sen luonnistuvan ilman suurempia pulmia. En missään vaiheessa tullut ajatelleeksi, että siihen voisi liittyä niin paljon ongelmia ja mielipahaa.

Imetys takkuili jo alkumetreillä. Maitoa ei tullut tarpeeksi, ja vastasyntynyt poikani oli laiska syömään. Joka puolelta kuitenkin hoettiin, että kyllä se imetys onnistuu, kun vain yrität tarpeeksi. Hoitohenkilökunnan jatkuva painostus aiheutti lisää stressiä ja vaikeutti hommaa entisestään. Muutaman hyvän imettämisneuvojan ansiosta jaksoin yrittää imetystä kolme kuukautta, minkä jälkeen siirryin korvikkeeseen.

Visaisia kysymyksiä veganismista ja vastauksia niihin, vol. 2

Lehmät niityllä

Onko sinulle joskus esitetty hankalia kysymyksiä tai väitteitä, joihin et ole heti keksinyt vastausta? Tässä esimerkkejä, joista saattaa olla apua. Juttusarjan aiempi julkaisu löytyy täältä.

Ratsastavatko vegaanit?

Vegaanit vastustavat kaikenlaista eläinten hyväksikäyttöä. Jotkut ihmiset väittävät hevosten nauttivan hyppimisestä ja ratsastuksesta, mutta kaupallisella hevosten kasvatuksella ja kouluttamisella on myös pimeä puolensa. Hevoset taltutetaan, ja ne haluavat kilpailla ja olla ratsuina, sillä se on niiden ainoa mahdollisuus liikuntaan.

Eläimet tappavat toisiaan luonnossa, miksi en minäkin?

Epäreiluja banaaneja ja muita murheita

Kuten moni kasvissyöjä, myös minä olen pohtinut ruokavalion merkitystä niin henkilökohtaisella kuin laajemmallakin tasolla. Myönnän heti alkuun, että en vieläkään ole tullut kaikkea kattavaan lopputulokseen, mutta painin tämän asian kanssa välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Joskus kun mietin maailman menoa ja sitä, miten voisin omilla valinnoillani muuttaa sitä, hukun epätoivoon. Maailmassa on niin monta vääryyttä ja epäkohtaa, että mitä enemmän alan kiinnittää niihin huomiota, sitä mahdottomammalta tehtävä tuntuu. Kun ei voi edes ilmaa hengittää ilman, että keho saastuu epämääräisistä epäpuhtauksista, niin mikä avuksi?

Esittelyssä taittaja Rakel Halmesvaara

Rakel HalmesvaaraGraafisen alan opiskelija Rakel Halmesvaara on Vegaian talvinumeron taittaja ja toimituskunnan jäsen.

Miten päädyit taittamaan Vegaian talvinumeron?

– Sattumalta, kun ilmoitin toimituskunnalle opiskelevani graafista alaa. Ehdotin, että voin tarvittaessa tehdä taittoon tai kuvitukseen liittyviä juttuja. Silloin sattui olemaan tarvetta taittajalle, joten otin työn ilolla vastaan.

Viimeisen Vegaia-lehden kansiMikä sai sinut aikanaan liittymään Vegaaniliiton jäseneksi?

Taivaalliset piirakat

KansikuvaVegan pie in the sky. Isa Chandra Moskowitz & Terry Hope Romero. Da Capo Lifelong Books, 2011.

Selaillessa kirjaa Vegan Pie In the Sky tulee ilmi, että piirakan määritelmää ei ole teoksessa rajattu kovin tiukasti. Kirjasta löytyy yhteensä yli 75 ohjetta piirakoille, tortuille, paistoksille, juustokakuille ja monille muille herkuille.

”Elämässä on harvoja hetkiä, joita ei voi parantaa piirakalla”, toteavat tekijät Isa Chandra Moskowitz ja Terry Hope Romero. Tässä kirjassa he jatkavat vegaanista maailmanvalloitustaan nostamalla piirakat ja leivonnaiset uusiin ulottuvuuksiin.

”Elämässä on harvoja hetkiä, joita ei voi parantaa piirakalla.”

Rakas mökkipäiväkirja...

Linnunpoikanen

Kaikki oli niin kuin olimme sen jättäneet. – Paitsi savupiipun peittopelti, joka oli pystyssä piipun päällä. Mieheni meni tarkistamaan tilanteen ja tuli samalla häätäneeksi pesästään rakkaat naapurimme, nelilapsisen harmaasieppoperheen. Heikoin poikasista tuli vapaassa pudotuksessa repalehtien alas. Siinä se kyyhötti avuttomana.

Ilta oli hieno. Kuikkakin uiskenteli lahdella. Sieponpoika vain huoletti.

Aamu oli lämmin, vaikkei vielä enteillyt hellettä. Missä sieppo? Ei näkynyt kivellä... Laiturilla! Tyhmä paikka! Eihän se ole vesilintu.

Yritin pitää koiraa hallinnassa, ettei se säikyttäisi palleroa veteen – ei saa mennä rantaan, ei ulos, Perro odottaa tässä...

Konkarivegaani Seppo Siljander

Seppo SiljanderSeppo Siljander päätti 23.8.1994, että hänestä tulee kertaheitolla vegaani. Nyt 20 vuotta myöhemmin hän on pitkän linjan vegaaniveteraani ja Vegaaniliiton ainaisjäsen.

Miksi aloit vegaaniksi?

– Luin Vihreästä langasta jutun veganismista ja siitä lähti innostukseni. Olen aina ollut eläinrakas ja kokenut eläinten kaltoin kohtelun vääränä. 1960-luvulla olin 10-vuotiasjavierailinkaupunginteurastamolla.Näin, kuinka sikoja kohdeltiin huonosti ja pidettiin janossa. Juotin niitä vesiletkulla. 16-vuotiaana näin teurastajan kivittävän lampaan. Koin suurta myötätuntoa näitä eläimiä kohtaan.

Kun on palavasieluisia ihmisiä, niin kyllä asiat menevät eteenpäin.

Veganismia seurauseettisesti ja anarkistisesti

Olen vegaani. Päätökseeni olla vegaani vaikuttavat oma terveyteni, onnellisuuteni ja vegaaniruoan hyvä maku. Enkö siis voi olla eettinen vegaani?

Ajatusleikki: Oletetaan, että on sellainen mahdollinen maailma, jossa ihmisten ja muiden eläinten hyvinvointi ja vapaus on nollasummapeli. Toisin kuin Maapallolla, olisin siellä terveempi ja vapaampi sekasyöjänä ja eläinten riistäjänä. Suostuisinko siellä luopumaan osasta hyvinvointiani ja vapauttani pelkästään eläinoikeuksien ja eläinten hyvinvoinnin vuoksi? Jos asuisin moisessa maailmassa, niin minäkin olisin varmaan kehittynyt erilaiseksi sen maailman evoluutiossa. Minulla ei ehkä olisi henkistä kapasiteettia luopua osasta hyvinvointiani ja vapauttani toisten elävien olentojen hyvinvoinnin ja oikeuksien takia. En voi siis tietää, mitä valitsisin.

TYVE – stressittömästi kasvissyönnin puolesta

Perustajajäsenet

Tampereen yliopiston vegaanien omassa yhteisössä kokataan ja parannetaan vegaanien asemaa.

TYVE perustettiin tammikuussa 2014. Helsingissä toimineesta, sittemmin jo toimintansa lopettaneesta HYVEstä ideansa saanut TYVE on tamperelaisten opiskelijoiden ja vegaanien asialla. Perustajajäsenet Iiro Aro, Nina Huhtinen ja Anton Schalin halusivat luoda rennon kohtaamispaikan vegaaneille ja kasvissyönnistä kiinnostuneille opiskelijoille. Lisäksi TYVEn toiminnan tavoitteena on kasvisruokatarjonnan kehittäminen opiskelijaruokaloissa. Tampereella kasvisruokatilanne yliopiston ruokaloissa on suhteellisen hyvä, mutta parantamisen varaakin löytyy: vegaaniruoat halutaan nostaa tiskin alta linjastoille ja niiden laatua parantaa entisestään.

The Vegan Society - maailman ensimmäinen vegaaniyhdistys

Yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli veganismin edistämisessä. Ensimmäinen vegaaniyhdistys perustettiin Iso-Britanniassa 1940-luvulla, mutta jo vuonna 1909 kasvissyöjien keskuudessa käytiin keskustelua maitotuotteiden käytön etiikasta. Tuolloin ajatus kuitenkin herätti vastustusta vegetaristeissa, jotka olivat haluttomia harkitsemaan täysin eläinperäisistä tuotteista vapaata ruokavaliota.

Pääkirjoitus 4/2014: Netissä tavataan!

Pinja MustajokiPitelet käsissäsi viimeistä paperimuodossa ilmestyvää Vegaia-lehteä. Heti samaan hengenvetoon haluan korostaa, ettei Vegaian tie ole suinkaan päättymässä. Ensi vuoden alusta lähtien uuden ilmeen saanut Vegaia ilmestyy sähköisenä internetsivun muodossa.

Sähköisestä lehdestä on keskusteltu Vegaian toimituksen ja Vegaaniliiton sisällä jo pitkään. Sähköistä lehteä on vastustettu ja kannatettu, ja se on hakenut muotoaan ja tyyliään. Itsekin vastustin aluksi paperilehden lakkauttamista. Syynä oli yksinkertaisesti se, että tykkään pidellä lehteä konkreettisesti kädessäni, hypistellä ja selailla sitä. Aikani asiaa sulateltuani aloin kuitenkin kallistua itsekin sähköisen lehden kannattajaksi. Siinä tuntui olevan niin paljon hyviä puolia, että tarve paperin hypistelyyn alkoi tuntua toisarvoiselta.

Yksi matkalainen 1,4 miljardin asukkaan maassa

KansikuvaTero Tähtinen: Lohikäärmeen päivät. Puoli vuotta Shanghaissa. Basam Books, 2014.

”Minä ensin -kapitalismista on kiistatta tullut lohikäärmeen lasten uusi uskonto”, toteaa Tero Tähtinen kirjassaan Lohikäärmeen päivät. Tähtinen vietti puoli vuotta Shanghaissa ja kirjoitti kokemustensa pohjalta esseistisen matkakirjan. Kirja on kirjoitettu päiväkirjamuotoon, mutta omien kokemusten lisäksi siinä käsitellään myös useita Tähtisen lukemia teoksia ja runoja.

Vegaanihaaste laittaa aamiaisenkin uusiksi

Mitäs teillä syötiin tänään aamiaiseksi, kysellään tammikuun vegaanihaasteen osallistujien ryhmässä Facebookissa. Kaurapohjainen jogurtti on yhdelle osallistujista uusi tuttavuus ja hämmentää suutuntumallaan. Toinen kyselee, miten aamupuurosta saa hyvää ilman maitoa. Kolmas miettii, mitä tekisi jääkaappiin unohtuneelle maitorahkalle, kun maitotuotteet ovat nyt haasteen vuoksi pannassa.

Vegaaniliiton ja Oikeutta eläimille -järjestön luomaan tammikuun Vegaanihaasteeseen ilmoittautuneiden määrä on vähintään kaksinkertaistunut viime vuodesta. Jokainen osallistuja on saanut itselleen oman tuutorin, jonka kanssa voi vaihtaa sähköpostia, järjestää kokkausillan tai kiertää yhdessä ruokakaupat.

Haasteeseen osallistujien Facebook-ryhmässä jaetaan vinkkejä ja reseptejä, kysellään tyhmiä ja postataan kuvia kokkailuista ja uusista ruoka-aineista. Ryhmässä on pohdittu seitanin syvintä olemusta ja selvitetty, voiko vegaani syödä hunajaa.

Suomen Eläinoikeuspuolueen poliittiset linjaukset ovat selvillä

Martti Bergestad ja Kristina Labart-Bergestad

Mitä ajatuksia herättää sanapari Suomen Eläinoikeuspuolue? Onko kyse pienen ryhmän taivaanrannan maalailusta vai vakavasti otettavasta tulevaisuuden vaikutuskanavasta? Ruotsin ja monien muiden maiden erimerkkien rohkaisemana Suomeen ollaan perustamasta omaa eläinpuoluetta.

– Tämä vuosisata on eläinpuolueiden vuosisata, uskoo yhdessä Tarja Benaoudan kanssa Suomen Eläinoikeuspuolueen ideoinnin käynnistänyt Kristina Labart-Bergestad. Hän on juuri palannut Ruotsista, jossa hän osallistui miehensä Martti Bergestadin kanssa Djurens Parti -puolueen kokoukseen. Djurens Parti perustettiin viime helmikuussa. Se sai EU-vaaleissa yli 8 000 ääntä ja on keväällä mukana myös Ruotsin eduskuntavaaleissa.

– Ruotsissa eläinpuolue syntyi, kun siellä turhauduttiin vihreän puolueen tehottomuuteen eläinasioiden ajamisessa. Ruotsissa vihreät jopa äänestivät lihaveroa vastaan, Kristina Labart-Bergestad kertoo.

Rakas joulupukki, ei maitosuklaata, hunajapurkkia eikä villaisia pannulappuja!

Lahjapussukoita

Jollet stressaa joululahjoista, kuulut onnelliseen vähemmistöön. Stressaaminen ei rajoitu vain lahjojen hankkimiseen jouluruuhkassa, vaan myös lahjan vastaanottaminen aiheuttaa hermojännitystä.

Lapset opetetaan kiitollisuuteen jo pienestä pitäen: Kiitä mummia villapaidasta, vaikka toivot tietokonepeliä. Kiitä pikkusiskoa itsetehdystä nenäliinasta, vaikka et taatusti käytä sitä. Kiitä tätiä uusista alushousuista, vaikka niissä on noloja pallokuvioita.

Kun vegaanit kerran ovat niin hankalia, ettei niille kelpaa mikään, niin pitäisikö ne jättää kokonaan ilman lahjaa?

Vegaanin jokajouluinen kysymys kuuluu, täytyykö lahjapaperista ilmestyneistä maitosuklaasta, villasukista ja mehiläisvahakynttilöistä kiittää. Siitä on tänäkin vuonna keskusteltu muun muassa vegaanien eri ryhmissä Facebookissa.

Lontoon VegFest on megatapahtuma

Messuyleisöä

London VegFest on yksi Euroopan tärkeimmistä vuosittaisista vegaanisen elämäntavan tapahtumista. Messuilla esitellään uusimmat tuulet niin herkullisesta ruoasta kuin ajankohtaisesta tiedostakin.

London VegFest järjestettiin syyskuun viimeisenä viikonloppuna Olympia London -konferenssikeskuksessa. Tapahtuma pidettiin vasta toista kertaa Lontoossa. Tänä vuonna se keräsi yhteensä noin 10 000 kävijää, mikä on suunnilleen tuhat enemmän kuin viime vuonna.

Tapahtuma oli sijoitettu kahteen kerrokseen. Alakerrassa oli pääasiassa myyntikojuja ja ruokaa. Yläkerta puolestaan oli varattu yhdistysten pöydille ja muutamille herkkukojuille. Omat tilansa oli myös kokkausnäytöksille, projekteistaan kertoville järjestöille sekä luennoille. Osastoja oli kaikkiaan noin kaksisataa.

Eläinten oikeudet vilahtivat Helsingin kirjamessuilla

Kirjamessujen antia

Vegaaniliitto otti osaa Helsingin kirjamessuihin Kultin osastolla, jossa sillä oli myynnissä Vegaioita, vegaanipassia ja kirjoja. Kulttuuri-, mielipide ja tiedelehtien liitto Kultti ry osallistuu messuille joka vuosi, ja etenkin ilmaiset näytenumerot tekevät sen osastolla kauppansa.

Eläinten oikeuksien kannalta messujen päätapahtuma oli paneelikeskustelu otsikolla Onko eläimilläkin oikeuksia? Animalian nykyinen toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara haastatteli Eveliina Lundqvistia ja Antti Nyléniä. Eveliina Lundqvist toi esille kokemuksiaan eläintiloilta eläinhoitajan harjoitteluajaltaan. Esseisti Antti Nylén taas esiintyi enemmän teoreettisena ajattelijana. Erimielisyyksiä keskustelijoiden välille ei syntynyt, sillä he jakoivat saman perusnäkemyksen eläinten kohtelusta.

Vegan Ghana

Vegetables and other goods for sale at the Vegfest

Veganism is rather unknown in Ghana – if you ask the average person in the street, they won’t know exactly what a vegan is. Vegetarianism, on the other hand, is a somewhat better understood in terms of dietary choice. When I say I am vegan and explain that I eat only vegan food, people often ask me if I eat fish or eggs as well.

I have met very few Ghanaians who see veganism or vegetarianism as anything more than simply a dietary choice rather than a political belief or movement against oppression. Even in the circles of the Vegetarian Association of Ghana, ‘animal rights’ are not discussed much – it can seem like the animal rights movement has yet to reach West Africa.

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaniliitto Instagramissa

Vegaaninen verkkolehti Vegaia. Uutisia, artikkeleita, arvioita, kolumneja, reseptejä ja kaikkea veganismiin liittyvää.