Vegaia

  • 22.7.2016

    Miten viidakko muuttaa maailmankatsomusta? Tätä pohtii kiireisen kaupunkielämänsä jättänyt suomalainen nainen.

  • 12.7.2016
    Kansikuva

    Paula Heinonen: Vegeä. Herkullista & helppoa vegaaniruokaa jokaiseen keittiöön. Readme.fi, 2016.


  • 5.7.2016
    Hyve&Paheen ravintolapäällikkö Maarit Hätinen.

    Kahvila-ravintola Hyve&Paheen salaattipöytä on ollut toukokuusta alkaen vegaaninen ja gluteeniton. Paikan omistajat haistoivat trendin ja päättivät kokeilla. Uudistus toteutettiin paikallisten vegaanien vinkkien avul...

18.6.2016

Hei, olen Elisa ja olen jätskisti. No en ihan jätskinisti mutta isti kuitenkin. Kesän lämpöiset päivät ovat täällä ja jätskiä on pakko saada! Tokihan olen syönyt sitä koko talven, mutta kuuma päivä ja jäätelö on aivan lyömätön yhdistelmä.

Uusimmat jutut

Kirja: Härkäpapua sarvista – fennovegaaninen keittokirja

Kirjaesittely: Härkäpapua sarvista – fennovegaaninen keittokirja. Inna Somersalo, Päivi Mattila, Hanna Tuomisto, Henri Haimi. Multikustannus 2006.

Syksyllä ilmestyvä fennovegaaninen keittokirja tarjoilee ympäristötietoiselle kotikokille kokeiltavaksi yli 250 lähiruokareseptiä. Kirja pyrkii ottamaan huomioon vegaanin ravitsemustasapainon ja eettisesti kestävän ruokakulttuurin makuelämyksiä uhraamatta.

Suomalaiset kasvissyöjät rakentavat ruokavalionsa usein eksoottisen ruoan ympärille. Ympäristöä rajusti kuormittava ruoka-aineiden rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa sopii kuitenkin varsin huonosti yhteen monille kasvissyöjille tärkeiden ympäristöarvojen kanssa.

Empedokles: Kasvissyönnin ja eläinten puolustaja 2500 vuoden takaa

Plutarkhoksen Lihansyönnistä on ensimmäinen liki kokonaan säilynyt lihansyönnin kritiikki länsimaisessa filosofiassa. Kasvissyönnin puolesta oli kuitenkin puhuttu jo satoja vuosia ennen sitä. Kasvissyönnin ja länsimaisen eläinoikeusliikkeen eräänlaiseksi isäksi voidaan kutsua Empedoklesta, joka eli Sisiliassa 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Empedokleen säilyneet fragmentit ovat länsimaisen ajattelun ehkä vanhimmat säilyneet kirjoitukset eläinten tappamista, julmaa kohtelua ja lihansyöntiä vastaan.

Sisilian Akragas, jossa jalosukuinen Empedokles eli, oli sen ajan mittapuun mukaan suuri kaupunki, jossa kerrotaan olleen 800 000 asukasta. Elämä kaupungissa oli vaurasta ja hurskasta, eläinuhrit olivat tavanomainen osa uskonnollisia käytäntöjä. Suurina uskonnollisina juhlapäivinä ilma Akragasin kaupungin kaduilla oli tulvillaan kuolevien eläinten kärsiviä huutoja ja sakeana veren ja palavien eläinraatojen hajusta. 

Maito mikroskoopin alla

Kansikuva. Milk the deadly poison.

Kirjaesittely: Milk the Deadly Poison. Robert Cohen. Argus Publishing Inc, 317 s.

Sanapari  “Got Milk!” , joka on toiminut maitomainosten sloganina USA:ssa, esiintyy useaan kertaan tässä Robert Cohenin asiantuntevassa kirjassa. Tosin Cohenin käyttämänä jokainen niistä on kuin uusi naula kyseisen teollisuuden arkkuun.

Raaistavasta ruokavaliosta

Kansikuva. Lihansyönnistä.

Kirjaesittely: Lihansyönnistä/Om att äta kött. Plutarkhos. Summa 2004, 79 s. Kääntäneet Tua Korhonen, Antti J. Niemi ja Pia Åberg. 

Lihansyönti saastuttaa ja raaistaa ihmisen. Mikä onneton sattuma sai meidät syömään aistivia ja älykkäitä eläimiä? Eihän  meillä edes ole raateluhampaita! Voiko ateria olla muuta kuin kallis, jos sitä varten tapetaan elävä olento?

Kalako terveellistä?

Rasvaista kalaa suositellaan omega-3-rasvahappojen saannin vuoksi sekä sydäntautien ehkäisyyn. Toisaalla varoitellaan kalan sisältämästä elohopeasta ja muista kemiallisista myrkyistä, erityisesti raskauden aikana. Yhtä mieltä asiantuntijat ovat kalakantoja uhkaavasta ylikalastuksesta. Kalankasvatuksessa taas esimerkiksi lohen viljely kuluttaa enemmän kalaa kuin mitä se tuottaa. Miten terveellistä tai epäterveellistä kala loppujen lopuksi on, kun otetaan huomioon myös sen sisältämät ympäristömyrkyt?

Eläinkokeet: moraali, välttämättömyys ja hyöty

Historiassa eläinten moraalinen arvo on usein sidottu eläimen ulkopuolisiin tai eläimen kannalta rajallisiin tekijöihin.

Välineellisen käsityksen mukaan eläinten arvo perustuu niiden hyötykäyttöön, ja sian arvo on näin ollen yhtä kuin kinkun arvo. Epäsuoran käsityksen mukaan arvo taas löytyy ihmisen halusta jalostaa omaa moraalista luonnettaan, olla ”hyväntahtoinen”. Itse eläin ja sen kärsimys ovat toissijaisia verrattuna pyrkimykseen olla hyväntahtoinen ja humaani ihminen. Eläinten kunnioittaminen perustuu lopulta eräänlaiseen hyväntekeväisyyteen samalla tavoin kuin monien hyväosaisten huoli muista ihmisistä.

Ravitsemuskirjojen parhaimmistoa

Kansikuva. Plant based nutrition and health.

Kirjaesittely: Plant Based Nutrition and Health. Stephen Walsh. The Vegan Society 2003, 240 s.

Tutkimusten mukaan kasvissyöjät elävät pidempään ja terveempinä kuin muut. Miksi? Ei vain kasvisruokavalio, vaan ennen kaikkea sen sisällä tehdyt valinnat ovat tärkeitä terveyden kannalta. Stephen Walshin kirja on tervetullut ravitsemusopas vegaanille. Kirjoittaja toimii Vegan Societyn puheenjohtajana. Homokysteiini, omega-3-sarjan rasvahapot, glykeeminen indeksi, Välimeren ruokavalio, kalsiumtasapaino ja muut kirjan ajankohtaiset aiheet kiinnostanevat myös muita terveydestään huolehtivia lukijoita.

Piippolan vaarin tuotantolaitos

Kirjaesittely: Vegetarismi, miksi ja miten ryhtyä kasvissyöjäksi. Bodhipaksa. 1999, Like. s. 128

Bodhipaksan Vegetarismi tarkastelee kasvissyöntiä ja sen ekologisia, terveydellisiä, eettisiä ja globaaleja ruokataloudellisia vaikutuksia kompaktisti, mutta kattavasti. Varsinaisesti mitään uutta tietoa kirja ei tarjoa, mutta buddhalainen näkökulma tuo kirjavuutta perinteisten eläinetiikkaa käsittelevien teosten joukkoon.

“En ollut harkinnutkaan kasvissyöjäksi ryhtymistä ennen kuin näin eläimiä teurastettavan. [....] Teuraaksi valittua sikaa ammuttiin päähän tainnutuspistoolilla, sen kurkku leikattiin auki ja se kuoli verilammikkoon valkealle tiililattialle.” (s. 10) Näillä sanoilla aloittaa Bodhipaksa, buddhalaiseksi kääntynyt eläinlääkäri, kirjansa kasvissyönnistä ja buddhalaisesta etiikasta.

Tulilinjalla miljoonat eläimet - huvin vuoksi

Metsästys on Suomessa melko yleinen harrastus. Joka vuosi metsästäjät tappavat maassamme noin kaksi miljoonaa nisäkästä ja lintua. 

Vajaat kolmesataatuhatta miestä ja muutama tuhat naista hakeutuvat vuosittain maastoon aseen kanssa. Metsästyslaki ja -asetus antavat tiettyinä ajanjaksoina mahdollisuuden pyytää noin viittäkymmentä erilaista eläinlajia, alkaen oravista ja pienistä tavisorsista aina hirviin, susiin ja metsoihin saakka.

Mielikuva metsästyksestä on useimmilla ihmisillä pääosin myönteinen. Sitä pidetään rehtinä ja miehisenä harrastuksena, joka on samalla välttämätöntä luonnon hoitamista ja sadonkorjuuta. Monet vertaavat metsästystä marjojen poimintaan ja mihin tahansa rentouttavaan luonnossa liikkumiseen.

Kettuja, jäniksiä ja eläinoikeuksia

Eläinetiikan saralla “eläinoikeus”-käsitteestä on käyty keskustelua jo vuosikymmenten ajan. Peruskysymyksenä on ollut, voidaanko muiden eläinten kohdalla puhua oikeuksista lainkaan, vai onko pelkkä “arvo” osuvampi tapa lähestyä eläimiin liittyviä moraalisia kysymyksiä.

Yhteistä eetikoiden keskuudessa yleensä on ajatus, jonka mukaan kokemuksellisuus (tietoisuus niin sanotussa “fenomenaalisessa” mielessä) on eläinten arvon perusta – asioiden jonakin kokeminen on siis pohja moraaliselle arvolle.

Kvinoa - Andien aarre

Kvinoa (Chenopodium quinoa) on varsinaista voimaruokaa. Runsaasti proteiinia, rasvaa, mineraaleja ja vitamiineja sisältävänä se päihittää ravitsemukselliselta arvoltaan kevyesti niin riisin, ohran kuin vehnänkin. Vegaanin kannalta kvinoan ehdoton etu on sen ihanteellinen valkuaisainekoostumus, joka muistuttaa maidon vastaavaa ja tarjoaa siten varsin ravinteikasta potkua vegaaniseen ruokavalioon.

Eläimet ja vastakulttuuri

Eläimistä on tullut keskeinen osa viime vuosien vastakulttuurista liikehdintää. Eettinen kasvissyönti ja veganismi ovat nousseet vastakulttuurin suosioon. Liittyykö huoli eläinten asemasta siihen, että eläimet ovat jääneet edellisiltä sukupolvilta huomaamatta ja nykypolvi paikkaa tätä epähuomiota? Ilmiöön saattaa sisältyä perustavampiakin merkityksiä.

Kasvissyönnin kulmakivi on punaisesta lihasta kieltäytyminen. Siirtyminen kasvisruokavalioon alkaa usein pihviruoasta luopumisella. Valkoinen liha ja maitotuotteet jätetään pois myöhemmin. Tällaiset valinnat ovat vain harvoin puhtaasti makukysymyksiä. Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan siihen sisältyy moraalisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä.

Veganismi rituaalina

Tässä kirjoituksessa otan etäisyyttä siihen käsitykseen, että veganismi olisi ymmärrettävissä yksinkertaiseksi ulkokohtaisten sääntöjen noudattamiseksi. Kiinnitän huomiota veganismin kokemukselliseen ulottuvuuteen: luontoa ja eläimiä kohtaan koettuun vastuullisuuteen ja eräänlaiseen pyhyyteen. Kaavamaisten sääntöjen sijaan tulkitsen veganismin rituaaliksi, jolla vegaanit antavat muodon kokemuksilleen. Kirjoitus perustuu veganismista tekemääni sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmaan.

Sosiologi Jukka Gronowin mukaan kuluttajat ovat menettäneet luottamuksensa ruoan turvallisuuteen. Ruoasta on tullut erilaisten pelkojen kohde. Tänään pelätään hullun lehmän tautia, huomenna liikaa A-vitamiinia maksassa. Viimeiseen saakka kuluttajaa vaivaa tunne, ettei hän voi olla täysin varma ruokansa turvallisuudesta.

Yksilön kunnioittaminen ja elämän arvo

Eläinkokeista puhuttaessa kuulee usein kysyttävän, eikö sentään ihmiselämä ole rotan elämää arvokkaampi. Kysymyksen taustalla tuntuu piilevän käsitys, jonka mukaan yhden olennon pienempi etu on oikeus väkivalloin syrjäyttää toisen olennon suuremman edun tieltä. Ajatellaan, että koska ihmiselämä on rotan elämää arvokkaampi, niin jos ihmistä ei voida pelastaa tappamatta rottaa, rotan tappaminen on oikeutettua.

Toisaalta tässä tunnutaan myönnettävän, että edun suuremmuus on syrjäyttämisen oikeutuksen välttämätön ehto. Eläimen vahingoittaminen olisi toisin sanoen oikeutettua vain siinä tapauksessa, että ihmiselle olisi tästä enemmän hyötyä kuin mitä eläin kärsisi vahinkoa.

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa

Vegaaninen verkkolehti Vegaia. Uutisia, artikkeleita, arvioita, kolumneja, reseptejä ja kaikkea veganismiin liittyvää.