Ruokavalio vaikuttaa Itämeren kuormitukseen

Asiasanat: 

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoimassa Foodweb-hankkeessa tuotetaan ruokavalintojen tekoon soveltuvaa tietoa eri ruokalajien ympäristökuormituksesta ja eri ruokiin liittyvistä ympäristöperäisistä riskeistä. Mukana ovat Suomen ympäristökeskus, Latvian ja Tarton yliopistot sekä tiedekeskus AHHAA Tartosta.

Itämeren typpi- ja fosforikuormasta suurin osa tulee alkutuotannosta. Eniten rehevöittää rehuntuotanto, johon käytetään yli puolet peltopinta-alasta Itämeren ympäristössä. Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen MTT:stä laskee, että lihan- ja maidontuotannon osuus kuormituksesta on suurin. Koko elintarvikeketjun malliin pohjautuvissa arvioissa naudanlihakilon typpikuormitukseksi saatiin nyt 78 grammaa typpeä lihakiloa kohden, mikä on suurempi kuin aiemmissa elinkaariarvioinneissa saatu 30 - 50 grammaa.

Sianlihantuotannossa ja kananmunien tuotannossa typentuotanto on vähäisempää, noin 1/3 naudanlihantuotannosta, siipikarjalla 1/7. Viljakilon ja maitolitran tuotantoketjut aiheuttavat vain noin 1/15 osan naudanlihakilon typpikuormituksesta. Perunakiloa kohti typpikuormitusta syntyy vain 1/100 naudanlihaan verrattuna.

Fosforikuormitusta sianlihakilon tuotantoketju aiheuttaa noin 1/4, broilerin ja kananmunan tuotantoketju 1/10 ja maidontuotanto 1/15 naudanlihakilon tuotantoketjun kuormituksesta. Luvut vaihtelevat maittain riippuen ravinteiden käytön tehokkuudesta.

Kotitalouksien taloudellisen tilanteen paraneminen on kasvattanut lihankulutusta. Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana lihankulutus on lisääntynyt 20 prosenttia. Myös Virossa ja Latviassa on sama trendi: Viron lihankulutus on kasvanut 20 prosenttia ja Latviassa lihaa syödään kaksinkertainen määrä verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tasoon.

Tutkijat pohtivat, että jokainen suomalainen voisi lihankulutustaan vähentämällä pienentää omalta osaltaan Itämeren ravinnekuormitusta. Tällä hetkellä Suomessa lihankulutus eli eläinproteiinin osuus kokonaisenergiansaannista ylittää ravitsemussuositukset. ”Ravitsemussuositusten mukaisesti syömällä voimme vähentää maatalouden kuormitusta noin seitsemän prosenttia”, tutkija Virpi Vorne MTT:stä arvioi.

Ympäristöperäiset riskit näkyvät Itämeren kalassa, esimerkiksi silakassa. Haitallisia kertymiä saattaa tulla PCB-yhdisteistä, dioksiinista, palontorjunta-aineista, vettä hylkivistä perfluoriyhdisteistä ja raskasmetalleista, esimerkiksi elohopeasta sekä orgaanisista tinayhdisteistä. 

MTT:n tiedote 12.12.2011.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa