Paaston maa – vegaanina Romaniassa

Asiasanat: 

Ilona Vuori

Romanian ruokakulttuuri on lihapainotteinen, mutta paaston aikaan kieltäydytään eläinkunnan tuotteista. Vegaanisten tuotteiden yleisyys yllättää positiivisesti.

Ikonit kerrostalojen hisseissä kertovat ortodoksisuuden asemasta Romaniassa. Vegaanille se tuo yllättävän edun: moni romanialainen viettää kerran viikossa ”paastopäivän”, jonka aikana ei syödä mitään eläinperäistä. Pienestäkin ruokakaupasta löytää siksi helposti ”paasto-osaston”, joka on täynnä produs de post –nimikkeellä merkittyjä, yleensä soijapohjaisia paastovalmisteita. Myös sokeri on sallittujen listalla, joten vegaani voi halutessaan ostaa katukojuista tuoreita vegaanisia leivonnaisia.

Eri aikoina paastoainesten sisältö on vaihdellut, ja aikaisemmin myös öljy on kuulunut kiellettyihin aineisiin. Nykyisin pääsiäisen alla moni romanialainen pitää pidemmän paaston. Vegaanille tilanne on suotuisa, sillä melkein missä tahansa kaupassa voi asioida joutumatta tyytymään niukkaan valikoimaan.

Levitteitä ja luontaislääkintää

Romanialaisten soijatuotteiden määrä on hätkähdyttävä. Erilaisia pateita ja kasvijuustoja riittää, vaikka niitä joutuu usein etsimään lihahyllyn vierestä. Myös suomalaiselle tutut merkit ovat edustettuina. Tarkkana saa tosin olla ainesosien kanssa, sillä moneen levitteeseen on lisätty maitohappoa. 

Leivitettyä munakoisoaSaatavilla on muun muassa monenlaisia suolaliemessä maustettuja tofuja ja kasviöljypohjaista juustoa, joihin ei ehdi kyllästyä. Jogurttia ei harmi kyllä juuri näe, ja painotus on muutenkin enemmän peruselintarvikkeissa kuin vaikkapa makeisissa. Soijamaitoa ja -vanukkaita on kuitenkin tarjolla.

Romaniassa on muiden Itä-Euroopan maiden tapaan edullista syödä paikallisia kasviksia, mutta luomua ei hinnoilla suosita yhtään sen enempää kuin muuallakaan. Toreilla myytävät kasvikset ovat tosin ainakin maineensa puolesta luomua joka tapauksessa. 

Romanialaisessa katukuvassa lukuisien pankkien ja hammaslääkärinvastaanottojen joukossa on pilvin pimein luontaistuoteliikkeitä. Ne eivät niinkään painotu päivittäisiin elintarvikkeisiin (soijatuotteita lukuun ottamatta), vaan panostavat erilaisiin ravintolisiin, vitamiineihin ja luonnonlääkkeisiin. Useimmat liikkeet ovat pieniä, ja niissä pitää kysyä haluamiaan tuotteita. Jos tarvitsee vaikkapa paikallisia yrttejä, kuten mesiangervoa tai karhunlaukkaa, niitä saa monin verroin halvemmalla kuin Suomesta. Monet luontaistuotetarvikkeetkin ovat erittäin laadukkaita ja jonkin verran halvempia kuin suomalaiset.

Maissin ylistys

Hämmentävää kyllä, en tunne yhtään romanialaista vegaania. Kasvissyöjiä on jo hyvä joukko, vaikka perinteinen romanialainen ruoka on liha- ja hiilihydraattipainotteista. Valkoista leipää, riisiä ja perunaa kuluu paljon, tattari ja hirssi tunnetaan vain kaikkein tietoisimpien joukossa. Tummemmista jauhoista valmistettua leipääkin on jonkin verran saatavilla.

Romanian viljahitti on maissi, jonka voisi sanoa olevan maan peruskauraa. Paitsi paahdettuna vihanneksena, maissia syödään erityisesti puuron muodossa. Maissipuuro polenta tunnetaan Romaniassa mămăligăna, ja sillä on pitkät perinteet erityisesti maaseudulla. Sen vuoksi sillä on nykyisin jonkin verran huono maine ”köyhien leipänä”. Tavan mukaan talossa keitettiin iso padallinen mămăligăa, syötiin se joukolla sormin kermaviilin ja suolaisen juuston kera ja jätettiin pöydälle keräämään maitohappobakteereja. Oikeaoppinen mămăligă onkin valmista vasta, kun se irtoaa kattilasta, ja on kiinteäreunaista kuin piirakka. Sisältä se on kuitenkin pehmeää, mihin viittaa ilkeäkielisten ulkomaalaisten tapa nimitellä romanialaisia ”veltoiksi kuin mămăligă”. 

Mămăligă on ehdottomasti suolainen, eikä makea ruoka. Itse olen Romanian-matkoillani syönyt monet kerrat mămăligăa joko ravintolassa vihannesten kera (useimmiten sienten) tai sitten itse tehtynä vegaaniversiona maustamattoman soijajogurtin ja tofun kera. Mielestäni siitä saa helpon, halvan ja ravitsevan ruuan, varsinkin jos syö kylkiäisenä vaikkapa tuoretta salaattia.

Valmiista ruoista vegaanille sopii munakoisosalaatti (salata de vinete), joka on oikeammin sanottuna paahdetuista munakoisoista valmistettua levitettä. Samaan sarjaan kuuluu zacuscă, joka on vihanneksista ja sipulista (ainesosat vaihtelevat maun ja tavan mukaan) tehty levite. Mitä luultavimmin vegaani tulee matkallaan syöneeksi myös paljon sarmalea, jota voisi kuvailla öljyisiksi kevätkääryleiksi; vegaanisuus kannattaa tosin aina tarkistaa erikseen, sillä joukossa voi olla myös lihaa. Vegaanisista ruokalajeista ei sovi unohtaa myöskään monenlaisia vihannes- ja papukeittoja.

HääherkkujaOlen sikäli onnekas, että minulla on ollut tilaisuus osallistua kahdesti perinteisiin romanialaisiin häihin. Vaikka lihalla on arvostettu asema juhlaruokana, sain molemmilla kerroilla myös oman vegaanisen annokseni (lukuun ottamatta kakkua). Tavanomaiseen tapaan Romaniassa juhlat aloitetaan alkuillasta ja jatketaan aamuun asti tanssien. Välissä nautitaan monta pieniannoksista ruokalajia, joiden tarkoitus on pikemminkin olla näyttäviä ja tunnelmaa kohottavia kuin ravitsemuksellisesti harkittuja. Nostin hattua oivallukselle käyttää soijamajoneesia kastikkeena, pakasteherneet taas jättivät minut kylmäksi. Nälkäiseksi eivät kuitenkaan, niin monen ”välipalan” jälkeen.

Kaalia kaikkialla

Hapankaalia on vaikea välttää romanialaisissa ravintoloissa. Kyllästyttyäni siihen sain sattumalta tilaisuuden maistaa vegaanista kaalipiirakkaa Cluj-Napocassa junaa vaihtaessa: aivan rautatieaseman vieressä oli jopa kaksi leipomoa, joiden tuotteita sain vertailla, ja joita ostin matkaeväiksenikin. Myöhemmin kuulin kyseessä olevan paikallinen erikoisuus, jota ei harmi kyllä saa muualta.

Vegaania ilahduttaa, että pizzaakin voi periaatteessa huoletta tilata juuston kera, kunhan muistaa mainita toiveestaan. Itselleni on kuitenkin sattunut, että soijajuusto on juuri ennen tilaustani loppunut. Useimmiten vegaanin ei tarvitse paljon tarkentaa pyyntöjään, termi ”paasto” ymmärretään lähes kaikkialla. 

Oradeassa lähellä Unkarin rajaa olisin halunnut vierailla helluntailaisten pitämässä kasvisravintolassa, jossa kuulemma kaikki ruoka on vegaanista, mutta se oli juuri vierailuni aikana viettämässä pyhäpäivää. Muissakin kaupungeissa on tietääkseni vastaavia. Kuulemani mukaan Bukarestissa on erinomainen kasvisravintola, jossa ”paastoajaa” hellitään (makuhermoja, muttei lompakkoa), mutta en ole valitettavasti saanut tilaisuutta käydä siellä.

Herculanen vuorikylässä ja Costineştin rantakylässä Mustallamerellä on kausittain kasvispainotteista ruokaa tarjolla kohteissa pidettyjen isojen joogaleirien takia. Ravintolat mainostavat kasvismenuaan isoin kyltein. Omaan makuuni hotelliruokaloiden ruoka on kuitenkin ylikypsennettyä, liian suolaista ja öljyistä. Kesällä voi kuitenkin syödä keitetyn ruuan sijaan ison vesimelonin (pepene).

Ainakaan ruokarajoitteiden takia vegaanin ei kannata Romaniaa välttää: tällä hetkellä vähemmän imartelevasta maineestaan huolimatta maassa on muun muassa ainutlaatuisen kauniita luonnonmaisemia, kuten Tonavan suisto ja Unescon suojelemia kirkkoja ja luostareita. Hassu, symbolinen yksityiskohta on, että Romaniassa mulperipuita kasvaa autoteiden varsilla, ja superfoodit liiskaantuvat kesäisin jalkateille, vailla niille muualla annettua arvostusta.

 

Sanastoa

  • Poftă bună! Hyvää ruokahalua!
  • ciorbă de legume vihanneskeitto
  • magazin naturist luontaistuotekauppa
  • bunătăţi din soia herkkuja soijasta
  • produs de post paastotuote
  • ciuperci sienet
  • cartofi perunat
  • orez riisi
  • porumb maissi
  • varză kaali

Artikkeli on ilmestynyt alunperin Vegaian numerossa 1/2012.

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa