Artikkelit

Eläintutkimus käsittelee helppoja lehmiä, eläinrakkaita lihansyöjiä ja koirien muotia

Itä-Suomen yliopistolla Joensuun kampuksella järjestettiin keväällä Eläintutkimuspäivät, joiden teemana oli tänä vuonna eläinten näkyvyys mediassa, ympäristössä ja mielikuvissa. Kirjoittaja Tarja Tanskanen istui yhteensä kahdellatoista luennolla ja valitsi niistä kolme kiinnostavinta. Tieteellinen ote yhdistyi luennoilla hyvin konkreettisiin kysymyksiin, joten kuulija selvisi ilman akateemista koulutustakin.

Paras lehmä on näkymätön lehmä

Otsikosta "Miten näkymättömiä lehmiä tehdään?" ei etukäteen arvannut, mistä on kyse. Luennon piti Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelija Annika Lonkila, jonka tutkimusalaa on ympäristöpolitiikka. ”Näkymättömäksi tekemisellä” hän kuvasi nautojen jalostamista, jonka johtava tekijä on kansainvälinen suuryritys VikingGenetics. Suomessa nautojen siemennyspalveluista ja jalostuksesta vastaa osuuskunta Faba.

"Kasvissyönti ei ole mikään nykyajan oikku” – Jukka Vornanen kartoittaa suomalaisen vegetarismin juuria

Kasvisravintola Reformin mainos, sanomalehti Uusi Suometar 8.7.1906.Kasvisravintola Reformin mainos, sanomalehti Uusi Suometar 8.7.1906.

Vaikka lihansyöntiä kritisoivat jo antiikin kreikkalaiset, vegetarismi laajempana yhteiskunnallisena liikkeenä syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin se levisi myös Suomeen. Jukka Vornanen on tutkimuksissaan tutustunut tähän suomalaisen kasvissyönnin ensimmäiseen aaltoon.

Vegaanit ymmärtävät maalaiselämää liiankin hyvin

Vasikka nimeltä Makkara

Eräs yleinen vastaväite eläinsuojelulle on kasvissyöjän leimaaminen yliherkäksi kaupunkilaiseksi, joka on ”vieraantunut luonnosta” tai ei vain ymmärrä maalaiselämää. Tällainen ajatuskulku ohittaa täysin ne vegaanit ja eläintensuojelijat, jotka itse asiassa ovat eläneet maaseudulla ja olleet tekemisissä tuotantoeläinten kanssa. Heitäkin nimittäin on.

”Ihmiset, ahneet armolle, julmat eläimille” – runoissa on otettu kantaa eläinten oikeuksiin

Kirjoja

Suomalaisen runouden valtavirtaa väritti pitkään luontokuvasto kaikkine vesilintuineen ja metsän nelijalkaisineen, niin kansanperinteessä kuin taiderunoissakin. Nykyisenkaltaiseen eläinoikeusajatteluun kytkeytyviä runoja alkaa tulla vastaan sitä mukaa, kun kyseenalaistaminen alkaa tihkua runoihin.

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa