Artikkelit

Eläintutkimus käsittelee helppoja lehmiä, eläinrakkaita lihansyöjiä ja koirien muotia

Itä-Suomen yliopistolla Joensuun kampuksella järjestettiin keväällä Eläintutkimuspäivät, joiden teemana oli tänä vuonna eläinten näkyvyys mediassa, ympäristössä ja mielikuvissa. Kirjoittaja Tarja Tanskanen istui yhteensä kahdellatoista luennolla ja valitsi niistä kolme kiinnostavinta. Tieteellinen ote yhdistyi luennoilla hyvin konkreettisiin kysymyksiin, joten kuulija selvisi ilman akateemista koulutustakin.

Paras lehmä on näkymätön lehmä

Otsikosta "Miten näkymättömiä lehmiä tehdään?" ei etukäteen arvannut, mistä on kyse. Luennon piti Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelija Annika Lonkila, jonka tutkimusalaa on ympäristöpolitiikka. ”Näkymättömäksi tekemisellä” hän kuvasi nautojen jalostamista, jonka johtava tekijä on kansainvälinen suuryritys VikingGenetics. Suomessa nautojen siemennyspalveluista ja jalostuksesta vastaa osuuskunta Faba.

Kyllä sen tuottajan pitää siirtyä sieltä lypsyjakkaralta laskimen ääreen.

Sademetsän oppilaana

Miten viidakko muuttaa maailmankatsomusta? Tätä pohtii kiireisen kaupunkielämänsä jättänyt suomalainen nainen.

Voitko kuvitella eläväsi täydessä harmoniassa luonnon kanssa? Herääväsi aamulla pirisevän älypuhelimen sijaan auringon ensimmäisiin säteisiin. Et avaa verhoja katsoaksesi ulos, koska huoneessasi ei edes ole ikkunoita. Ainoastaan hyttysverkkolla peitetyt aukot käsin kyhätyn palmunlehtikattoisen majan seinässä erottavat sinut ympärilläsi avautuvasta villistä luonnosta. Huomiotasi ei varasta ohi kiitävän paloauton päänsärkyä kosiskeleva sireeni taikka jäätelöauton tragikoominen melodia. Kukkivien puiden ja maahan pudonneiden hedelmien tuoksuttama ilma tulvii tuhansien siivekkäiden, kiipeävien ja kipittävien otusten toinen toistaan ihastuttavampia soidinlauluja.

Vegaaninen tarjonta tuo ruokapaikoille lisää asiakkaita myös Joensuussa

Hyve&Paheen ravintolapäällikkö Maarit Hätinen.

Kahvila-ravintola Hyve&Paheen salaattipöytä on ollut toukokuusta alkaen vegaaninen ja gluteeniton. Paikan omistajat haistoivat trendin ja päättivät kokeilla. Uudistus toteutettiin paikallisten vegaanien vinkkien avulla.

Joensuun keskustassa on nyt muutama paikka lisää, minne mennä, kun vatsa kurnii ja kahvihammasta kolottaa. Pakkopulla Oy:n omistamat ruokapaikat Hyve&Pahe, Houkutus ja Vesikioski ovat antaneet oman panoksensa valtakunnallisen vegaanibuumin syntyyn.

Aasialaisvaikutteisen kahvila-ravintola Hyve&Paheen salaattipöytä muuttui kerralla vegaaniseksi ja wok-listalta saa myös vegaanisia riisinuudeliannoksia. Kahvila Houkutuksessa tarjoillaan vegaanista mustikkajuustokakkua ja Vesikioskilla avokadolla ja vegaanisella juustolla täytettyjä vesirinkeleitä. Myös smoothie-valikoimassa on useampi vaihtoehto.

Sipsikaljaveganismin suosiolle ei näy loppua

Facebookin Sipsikaljavegaanit-ryhmästä on kasvanut suoranainen ilmiö. Vegaaniseen roskaruokaan keskittynyt ryhmä haastaa sekä idunpurijamyyttiä että aikamme terveyspakkomielteitä. Ryhmän perustaja Terhi Heimonen luottaa rennon ja myönteisen ilmapiirin voimaan.

Kaikki tietävät stereotypian vegaaneista askeettisina masokisteina, joille eläintuotteita välttävä elämäntapa on vain keino osoittaa jonkinlaista jälkikristillistä moraalista ylemmyyttä. Järkeilyn taustalla lienee paitsi kyvyttömyys nähdä ruokaa ja sitä kautta eläinten asemaa vakavana yhteiskunnallisena kysymyksenä, myös hyvän ruoan samaistaminen kuolleisiin eläimiin. Veganismi ja huoleton hedonismi ikään kuin sulkevat toisensa pois.

Gluteenitonta seitania, kiitos!

Kun ruokavalioon liitetään vielä allergia tai keliakia, alkaa tavallinen veganismi näyttää ihmeellisen helpolta. Rakel Halmesvaara on onnistunut yhdistämään kaksi haastavaa – vegaaniuden ja gluteenittomuuden.

Gluteeniton kuiva-ainekaappi kondolaisittain! Rakel Halmesvaara on järjestänyt uuden kotinsa japanilaisen Marie Kondon siivousfilosofian mukaan.

 

Rakel Halmesvaaran lempiruoka on ananas-herkkusienipitsa. Tämä suosikki on säilynyt vuodesta toiseen, vaikka resepti on kokenut kovia. Kun Rakel jätti viisi vuotta sitten ruokavaliostaan pois kaikki eläinkunnantuotteet, vaihtui juusto vegaaniseen versioon. Kun ruokavaliosta tuli lisäksi gluteeniton, piti pohja ruveta leipomaan gluteenittomasta jauhosta.

"Kasvissyönti ei ole mikään nykyajan oikku” – Jukka Vornanen kartoittaa suomalaisen vegetarismin juuria

Kasvisravintola Reformin mainos, sanomalehti Uusi Suometar 8.7.1906.

Vaikka lihansyöntiä kritisoivat jo antiikin kreikkalaiset, vegetarismi laajempana yhteiskunnallisena liikkeenä syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin se levisi myös Suomeen. Jukka Vornanen on tutkimuksissaan tutustunut tähän suomalaisen kasvissyönnin ensimmäiseen aaltoon.

Luuletko, että kasvissyönti ja veganismi ovat aikaisintaan 1970-luvulla syntyneitä postmodernien kaupunkilaisten villityksiä? Luulet väärin

Kasviproteiinien syöminen ja tuottaminen on ekoteko – ei naudanlihan, ei edes suomalaisen

Härkäpapuja

Yle uutisoi Luonnonvarakeskuksen (Luken) professori Perttu Virkajärven sanoneen, että kotimaisen jauhelihan syönti on ekoteko (1). Professorin väitteeseen sisältyy merkittäviä ongelmia.

Ylen Tiede-sivustolla 24.4.2016 julkaistu väite ekoteosta perustuu muun muassa siihen, että Pohjoismaissa ympäristö kestää naudanlihan tuotantoa paremmin kuin joissakin vertailumaissa, koska täällä ei ole esimerkiksi akuuttia puutetta vedestä. Lisäksi tuotanto on artikkelin mukaan tehokasta, koska ”yli 80 prosenttia naudanlihasta saadaan lypsykarjan uudistamisesta eli sonnivasikoista ja poistettavista lehmistä ja hiehoista.” Vaikka Suomessa yhdistetyn maito- ja lihateollisuuden vuoksi kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin kolmanneksen vähäisemmät kuin pelkän pihvikarjan tuotannossa, ovat ne edelleen korkeat.

Tamperelainen huoltoasema tankkaa vegaanitkin

Pirita Roman valmistaa Vegan Warrior -hampurilaista.

Neste Kekkosentie on huoltoasema, joka on viime kuukausina noussut vegaanikansan tietoisuuteen herkullisten hampurilaistensa ja kattavan vegaanisen valikoimansa myötä. Vegaanisia pyhiinvaelluksia tamperelaiselle huoltamolle on tehty pitkienkin matkojen päästä.

Neste Kekkosentien asiakkaita.Huoltamoyrittäjät Pirita ja Roman Nikolaev ovat omistaneet aseman jo vuodesta 2009 ja panostaneet vegaanitarjontaan aiemminkin. Raakaruokailusta kiinnostuneina he kokosivat kaupan puolelle valikoiman erilaisia superfoodeja ja vegaanisia tuotteita. Tarvittiin kuitenkin sosiaalisen median apua, että vegaaninen tarjonta saatiin kaiken kansan tietoisuuteen.

Pääsiäispaasto – hengen voittoa lihasta

Venäläisiä ortodokseja

Ortodoksiseen paastoon kuuluu lihasta, maitotuotteista, kananmunista ja yleensä myös kalasta pidättäytyminen. Kuulostaa tutulta ruokavaliolta, mutta onko paastoamisella ja veganismin kokeilemisella sittenkin eroja?

Toimittaja Saara Kallio on sekasyöjä. Hän syö muutenkin harvoin lihaa, mutta kerran vuodessa 40 päivän ajan hän noudattaa tietoisesti vegaanista ruokavaliota. Kallio on nimittäin ortodoksikristitty, ja ortodoksien ja roomalaiskatolilaisten hengelliseen elämään kuuluu laskiaisesta pääsiäiseen kestävä paasto. Sinä aikana ei sovi mässäillä senkään vertaa kuin muulloin, vaan on hiljennyttävä viettämään yksinkertaista elämää yksinkertaisen ruoan kera. Varsinkin liha, maitotuotteet ja kananmunat ovat perinteisesti olleet ehdottoman kiellettyjä paastoaikaan.

Uusiin ruokasuosituksiin proteiininlähteeksi myös kasvikunnan tuotteet

Piirroskuva ruokailusta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tammikuussa vuosia valmistellut uudet ruokasuositukset lapsiperheille. Laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen vastasi kysymyksiin uusista suosituksista.

Mitkä ovat yleisten suositusten suurimmat muutokset aiempiin verrattuna?

Vegaanin näkökulmasta katsottuna tärkein ja myönteisin muutos on se, että vihdoin Suomessakin ravitsemusneuvottelukunta myöntää vegaaniruokavalion sopivan myös raskaana oleville, imettäville, lapsille ja nuorille.

Onko suosituksissa jotain, mikä yllätti tai mistä olet eri mieltä?

Vegaani viljelee ihmislannalla

Kasvien seassa

Mutta entäs lannoitteet? Kasvisten viljelyhän ei onnistu ilman lantaa, eihän? Kirsi Maria Meriläinen päätti valmistumisensa jälkeen testata asiaa omalla maatilallaan.

Saavumme kauniille pikkuruiselle maatilalle idyllisen joen varrella Hämeenkyrössä. Olemme Vegaaniliiton aktiivin, Sari Harjajärven kanssa hakemassa vihannestilausta tamperelaisille vegaaneille. Härkäpapusatoa on tullut myyntiin asti, ja fiilistelemme, miten mahtavaa on saada vegaanisesti kasvatettua lähitilan ruokaa. Nyt kun vielä pääsemme näkemään konkreettisesti, mistä ruoka tulee, syntyy jokaiseen ateriaan erityisempi suhde kuin kaupan kassan kautta kulkiessa.

Mitä se vegaanisesti kasvattaminen sitten käytännössä tarkoittaa ja miten tällainen aarre on syntynyt puolen tunnin ajomatkan päähän Tampereen keskustasta?

Viime hetken lahjavinkit

Lankakeriä

Animalian 13 eläinkohtaloa -vuosikalenteri

Havukoristeet

Herkkukori

Itse annettu hieronta

Järjestön jäsenyys

Kirpparilta löydetyt lahjat

Lahjakortti

Leffaliput

Lehtitilaus

Makumetkuja murusille. Inna Somersalon vegaaninen keittokirja lapsille

Mysli (ilman hunajaa)

Reilun kaupan luomusuklaa

Soijakynttilöitä

Valokuvien teettäminen ja kehystäminen

Vegaanikeittokirja

Vegaaninen kosmetiikka

Vihreät kuulat

”Villasukat” kasvipohjaisesta langasta

Wiener Nougat

Ässäarpa

 

Lähde: Vegaian joulukysely vegaaneille 2015

Vegaanien jouluun kuuluu perinteitä ja ristiriitoja

Joulutorttuja

Joulupöydästä löytyy laatikoita ja riisipuuroa, joulutorttuja ja pipareita. Jouluna käydään läheisten haudalla, ollaan yhdessä ja jaetaan lahjoja. Vegaian joulukyselystä selviää, että vegaanit eivät ole hylänneet jouluperinteitä, vaan jatkavat niitä itselleen sopivalla tavalla.

Vegaia järjesti joulukuussa kyselyn, johon osallistui 98 vastaajaa. Heistä valtaosa kertoi viettävänsä joulua. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten vegaanien joulunvietto eroaa valtaväestön jouluperinteistä ja miten vegaanit selviävät joulun tuomista ristiriidoista perheen ja sukulaisten kanssa.

Ruoan ja yhdessä syömisen merkitys korostuu jouluna, ja myös lahjoja annetaan ja saadaan. Kyselyn mukaan joulussa tärkeintä on rauhoittuminen, vapaapäivät, tunnelma ja kiireetön yhdessäolo. 11 prosenttia kertoi käyvänsä joulukirkossa tai laulamassa kauneimpia joululauluja. Yksi vastaajista mainitsi joulun hengellisen sanoman itselleen tärkeäksi.

Vegaanit ymmärtävät maalaiselämää liiankin hyvin

Vasikka nimeltä Makkara

Eräs yleinen vastaväite eläinsuojelulle on kasvissyöjän leimaaminen yliherkäksi kaupunkilaiseksi, joka on ”vieraantunut luonnosta” tai ei vain ymmärrä maalaiselämää. Tällainen ajatuskulku ohittaa täysin ne vegaanit ja eläintensuojelijat, jotka itse asiassa ovat eläneet maaseudulla ja olleet tekemisissä tuotantoeläinten kanssa. Heitäkin nimittäin on.

Facebookin Vegaani-ryhmään linkitettiin 11.11.2015 Maaseutumedian tunteellinen artikkeli: kanalassa työskentelevä nainen puolustaa ”hennolla äänellä” eläintuotantoa ja viittaa ”vegaanien propagandaan”. Artikkelissa nostetaan esiin paljon toistettu ajatus: eläinsuojelujärjestöjen tiedotus eläintuotannosta johtaa nuoria ja ymmärtämättömiä kaupunkilaisia harhaan, ja näiden pitäisi vain joskus todella vierailla maatilalla sisäistääkseen eläintuotannon tosiasiallisen hyvyyden, luonnollisuuden ja puhtauden.

Taiteen tekeminen vegaanisesti vaatii perehtymistä

Taidegraafikko Pekka Hokkanen rakensi oman työpajansa Tuusulaan periaatteenaan myrkytön, vesiliukoinen ja vegaaniystävällinen kokonaisuus. Hän on perehtynyt aiheeseen nyt kolmen vuoden ajan. Onko vegaaninen taiteen tekeminen mahdollista?

– Taidegrafiikan ja piirustustaiteen osalta yllättävimmät takaiskut ovat tulleet yksinkertaisissa asioissa. Harva tulee miettineeksi, että lyijykynä saattaa sisältää eläinrasvaa. Etenkin pehmeissä lyijykynissä sitä on monella valmistajalla, muttei onneksi kaikilla. Erilaiset tussit sisältävät monesti sellakkaa. Sellakka valmistetaan kerria lacca -hyönteisnaaraan munakoteloidensa suojaksi erittämästä hauraasta aineesta. Tällaisten asioiden tarkistamiseen ja selvittämiseen on mennyt aikaa. Onneksi suurin osa valmistajista vastaa kyselyihin asiallisesti. Rohkaisen kaikkia kääntymään valmistajan puoleen, mikäli epäilee jonkin tuotteen vegaanisuutta.

Tallinnan Kasvisruokamessuille odotetaan Vegekauppaa ja Palkuaista

Vegan Restoranin ständi

Tallinnan suositut Kasvisruokamessut järjestetään jo viidettä kertaa. Tänä vuonna panostetaan määrän sijasta laatuun, ja messujärjestäjät myöntävät osallistujille uuden vegaanisen laatumerkin.

Kansainvälisenä vegaanipäivänä ensimmäinen marraskuuta järjestettäville Tallinnan Kasvisruokamessuille on tänäkin vuonna lähdössä sekä näytteilleasettajia että vieraita Suomesta. Suomalaista eläinoikeustyötä on järjestöistä menossa edustamaan Animalia ja vegaaniyrityksistä Vegekauppa sekä tempehiä valmistava Palkuainen.

– Tempehiä ei ole aiemmin nähty meidän messuilla, vaikka kysyntää on, kertoo messujen pääjärjestäjä Annika Lepp.

”Ihmiset, ahneet armolle, julmat eläimille” – runoissa on otettu kantaa eläinten oikeuksiin

Kirjoja

Suomalaisen runouden valtavirtaa väritti pitkään luontokuvasto kaikkine vesilintuineen ja metsän nelijalkaisineen, niin kansanperinteessä kuin taiderunoissakin. Nykyisenkaltaiseen eläinoikeusajatteluun kytkeytyviä runoja alkaa tulla vastaan sitä mukaa, kun kyseenalaistaminen alkaa tihkua runoihin.

Runoilija Jenni Haukio (s. 1977), tasavallan presidentin puoliso, herätti keväällä huomiota julkaisemalla runon ”Suojele, älä tuhoa”. Pitkä, tunteellinen runo ottaa ahdistuneen häkkieläimen näkökulman ja luettelee julmuuksia, joita eri eläimet joutuvat kokemaan ihmisten armoilla:

”olen klovnin vaatteisiin puettu apina, kani Draizen testissä,
areenalle kuoleva härkä jonka korva viilletään irti,
betonialtaassa kiertelevä delfiini, juottovasikka,
teurasmatkalla piiskattu emakko, kahleissa laahustava norsu”

Vegaaniperheissä syödään samoja ruokia kuin muissakin

Lapsia pöydän ääressä

Vegaian elokuussa tekemä kysely vegaaniperheiden arkiruoista ja herkuista paljastaa, että suosikkiruoissa on yllättävän vähän eroja ruokavaliosta riippumatta.

Kasvissyöjäperheiden lempiruokien joukossa on sellaisia vanhoja tuttuja kuin makaronilaatikko, perunamuusi ja hernekeitto. Makaronilaatikko ja hernekeitto löytyvät myös sekä Ylen että Suomen Gallupin parin vuoden takaisilta suomalaisten suosikkiruokien listoilta. Yhteisiä ruokalajeja sekä kasvissyöjille että sekasyöjille ovat myös spagetti, lasagne, pitsa, pihvit ja makkara. Kasvissyöjäperheissä nämä ruokalajit on tietysti valmistettu ilman eläinperäisiä aineksia.

Kuka? Vegaanijuoksija Juuso Simpanen

Juuso Simpanen

Helsingin keskuspuistossa elokuussa järjestetyn ultramaratonin voitti tänä vuonna Juuso Simpanen sillä seurauksella, että ultrajuoksijoiden nettiportaalissa kirjoitettiin vegaaniruokavaliosta. 24-vuotiaalle Juuso Simpaselle ultramaraton oli hänen ensimmäisensä.

Kun maratonilla tarkoitetaan 42 kilometrin juoksumatkaa, niin ultramaraton voi olla vieläkin pidempi. Miten pitkä matka tällä kertaa oli?

Kilpailun nimi on Masokistin Unelma ja siellä voi juosta joko maratonin tai 100 kilometriä. Juoksin 100 kilometrin matkan, joka oli minulle tie tuntemattomaan, koska siihen mennessä pisin juoksemani lenkki oli ollut 60 kilometriä.

Lähdin ensin liian kovaa liikkeelle, mikä kostautui vauhdin romahtamisena 70 kilometrin paikkeilla.

Millainen kokemus kisat olivat?

Sivut

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.

Vegaaniliitto Facebookissa