Eettisempi ja ekologisempi kouluruoka on kasvispitoista – suomalaisen lihan lähiruokamyytti

HKScan reagoi uusiin kouluruokasuosituksiin tiedotteella, jossa huolenaiheena olivat esimerkiksi hummus tuontiruokana sekä lasten suosiman liharuoan vähentäminen. Vegaaniliitto ilahtui kasvispainotuksesta ja terveydestä sekä ympäristövastuullisuudesta huolehtimisesta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemissa uusissa kouluruokasuosituksissa on huomioitu hienosti kasvisruoka sekä myös vegaaninen ruokavalio lautasmalleineen. Suosituksissa mainitaan vapaasti valittavissa oleva kasvisvahtoehto, joka totuttaa oppilaita kasvispainotteiseen syömiseen. Tämä edistää sekä terveyttä että ympäristövastuullista syömistä.

”Ravitsevan aterian koostaminen on täysin mahdollista myös pelkästään kasviperäisiä raaka-aineita hyödyntämällä. Hyvälaatuista proteiinia ja muita tärkeitä ravintoaineita on muun muassa soijasta valmistetuissa tuotteissa, joita voidaan käyttää kasvisruoissa proteiinin lähteenä lihan sijaan. Lihaa ei suinkaan ole suositeltavaa korvata pelkillä kasviksilla, vaan käyttää sen tilalla monipuolisesti erilaisia palkokasveja ja linssejä, tofua, soijasuikaleita, soijarouhetta, seitania sekä pähkinöitä ja siemeniä. Kouluruoan valmistajille olisi tärkeää tarjota koulutusta ja jakaa vinkkejä näiden elintarvikkeiden monipuoliseen hyödyntämiseen ja herkullisten kasvisruokareseptien suunnittelun tueksi”, kommentoi Vegaaniliiton ravitsemustiimin jäsen Hilla Martikainen.

Ruokavalinnat eivät ole pelkästään oma asiamme

HKScanilla oli huoli siitä että lapset syövät kouluruoan, ja lasten ravintoaineiden saanti vaarantuu jos kasvisruoka jää syömättä. Omat valinnat vaikuttavat ympäristöön ja eläimiin. Kouluruoalla on todella suuri vaikutus, eikä pelkästään lasten energiansaantiin, vaan myös opittaviin arvomaailmoihin. Näin ollen on hyvä lisätä tietoutta ruokavalinnoista ja kannustaa myös nuoria opettelemaan uusia makuja ja raaka-aineita. Kouluruoan valmistajille olisi tärkeää tarjota koulutusta ja jakaa vinkkejä näiden elintarvikkeiden monipuoliseen hyödyntämiseen ja herkullisten kasvisruokareseptien suunnittelun tueksi. Kasvisruokavaihtoehdot ovat omiaan totuttamaan niitäkin lapsia syömään kasvisruokaa jotka siihen eivät ole tottuneet. Puhuttaessa tietynsuuruisesta proteiinintarpeesta, ei tarkoiteta sitä että täytyy saada lautasellen tietty määrä lihaa. Liha ei ole ihmiselle välttämätöntä ravintoa. Lihatuotannon ympäristövaikutukset ovat yleisesti tiedossa, eikä niitä voi tässä ympäristötilanteessa jättää huomioimatta. Lihansyönti ei saa perustua vain tottumukseen.

”On huomionarvoista, että suomalaisissa ravitsemussuosituksissa, lapsiperheiden ruokasuosituksessa ja uudessa kouluruokailusuosituksessa kaikissa suositellaan punaisen lihan sekä lihavalmisteiden käytön vähentämistä. Eläinproteiinia, punainen liha mukaan lukien, suositellaan osittain korvattavaksi kasviproteiinin lähteillä. Eläinproteiinin osittaista korvaamista kasviproteiinilla perustellaan terveyden edistämisellä. Punaisesta lihasta saatavat ravintoaineet saadaan myös monipuolisesti koostetusta kasvisruokavaliosta - punaisen lihan käyttäminen ei siis ole välttämätöntä edes kasvavien lasten ruokavaliossa”, toteaa Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Lotta Pelkonen.

Liha ei ole ekologinen valinta

Kotimainen liha ei ole, edes muualla tuotettuun hummukseen, verrattuna ekologisin. Päinvastoin eläinperäinen ruoka on ympäristölle haitallisin vaihtoehto. Maatalous käyttää 70 % osuuden koko ihmiskunnan käyttämästä makeasta vedestä. Myös kotimaassa ruokavalinnoista kertyy jopa 40 prosenttia kulutuksen kaikista ympäristövaikutuksista. Sen lisäksi vaikka Suomessa kasvatettu eläin olisi lähiruokaa, sen syömä ruoka ei sitä välttämättä ole. Suomeen tuodusta soijasta jopa 85% syötetään eläimille.

HKScan mainitsee tiedotteesaan myös kasviproteiinin viljelyn vähäisyyden. Onko siis ihme, kasviproteiinin viljely on vähäistä, kun Suomen pelloista 80% on varattu tuotantoeläinten ruoaksi? Tämä peltopinta-ala olisi mahdollista käyttää myös ihmisten ruoan viljelyyn. Missä määrin koulussa tarjottu kasvisruoka tosiasiassa tuottaa tuloja kotimaisille tuottajille verrattuna jos ruoka valmistettaisiin sekaruokana? Tärkeää olisi myös tukea kotimaisen kasvisruuan tuotantoa, ei vain kasata lisätuloja kotimaisille lihayrittäjille. Kotimaisuus ei myöskään voi olla ainoa ehto, myös muut tekijät on otettava huomioon ja arvioitava kokonaishyöty. Vegaanisen ruuan ympäristövaikutukset ja mahdolliset terveyshyödyt ylittävät pienemmän kotimaisuusasteen tuottaman haitan

Suomalainen lihakaan ei siis ole lähiruokaa ja kasviskouluruoka voi olla proteiinipitoista ja hyvää.

 

Lisätiedot:

Kiia Kakko, Vegaaniliitto, kiia.kakko@vegaaniliitto.fi

Vegaaniliitto Facebookissa