"Kasvissyönti ei ole mikään nykyajan oikku” – Jukka Vornanen kartoittaa suomalaisen vegetarismin juuria

Kasvisravintola Reformin mainos, sanomalehti Uusi Suometar 8.7.1906.

Vaikka lihansyöntiä kritisoivat jo antiikin kreikkalaiset, vegetarismi laajempana yhteiskunnallisena liikkeenä syntyi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin se levisi myös Suomeen. Jukka Vornanen on tutkimuksissaan tutustunut tähän suomalaisen kasvissyönnin ensimmäiseen aaltoon.

Luuletko, että kasvissyönti ja veganismi ovat aikaisintaan 1970-luvulla syntyneitä postmodernien kaupunkilaisten villityksiä? Luulet väärin

Kasviproteiinien syöminen ja tuottaminen on ekoteko – ei naudanlihan, ei edes suomalaisen

Härkäpapuja

Yle uutisoi Luonnonvarakeskuksen (Luken) professori Perttu Virkajärven sanoneen, että kotimaisen jauhelihan syönti on ekoteko (1). Professorin väitteeseen sisältyy merkittäviä ongelmia.

Ylen Tiede-sivustolla 24.4.2016 julkaistu väite ekoteosta perustuu muun muassa siihen, että Pohjoismaissa ympäristö kestää naudanlihan tuotantoa paremmin kuin joissakin vertailumaissa, koska täällä ei ole esimerkiksi akuuttia puutetta vedestä. Lisäksi tuotanto on artikkelin mukaan tehokasta, koska ”yli 80 prosenttia naudanlihasta saadaan lypsykarjan uudistamisesta eli sonnivasikoista ja poistettavista lehmistä ja hiehoista.” Vaikka Suomessa yhdistetyn maito- ja lihateollisuuden vuoksi kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin kolmanneksen vähäisemmät kuin pelkän pihvikarjan tuotannossa, ovat ne edelleen korkeat.

Kaneliässät

Kaneliässät

Nämä ovat päältä rapeita ja sisältä pehmeähköjä. Kaneliässät pysyvät hienosti muodossaan paistettaessa, kunhan taikina on uuniin mennessään kylmää. Käytä siis jääkaappikylmää margariinia ja anna taikinan jähmettyä jääkaapissa ennen sen muotoilua ja paistamista.

Sivut

Tilaa syöte Vegaaniliitto RSS