Uutinen, reportaasi, kolumni/pääkirjoitus ja mielipidemanifesti ovat kaikki omia tekstityyppejään. Mikä nyt on syntymässä?
Journalismi perustuu lähteisiin ja lähdekritiikkiin. Hyvässä journalismissa huomioidaan useiden eri lähteiden mielipiteet . myös niiden, jotka ovat toimittajan kanssa eri mieltä.
Teksti, kuvitus ja taitto vaikuttavat kaikki toisiinsa. Mieti kaikkia osa-alueita jo ennen, kuin teet ensimmäistäkään haastattelua.
Näkökulma, näkökulma ja näkökulma! Siinä kolme ensimmäistä asiaa juttua suunniteltaessa. Kaikki on jo sanottu kertaalleen. Mitä uutta sinä voit tuoda aiheeseen?
Mikään aihe ei ole sellainen, ettei siitä voisi kirjoittaa myös lyhyesti. Usein lyhentäminen myös parantaa juttua! Merkkimääristä luistaminen aiheuttaa vain muille lisätöitä.
Lehtitekstissä kappaleet ovat lyhyitä, koska se helpottaa lukemista. Yhdessä kappaleessa on kahdesta neljään virkettä. Nyrkkisääntö: Kun ajattelit laittaa pilkun, laita piste. Kun ajattelit laittaa pisteen, vaihda kappaletta.
Juttu on myytävä lukijalle jokaisessa virkkeessä uudelleen, auta lukijaa pääsemään loppuun. Unohda kouluesseet ja mieti, miten itse luet lehtiä. Joskus elämys saa viedä voiton faktasta.
Otsikko ja kärki houkuttelevat lukemaan . tai karkottavat lukijan. Panosta niihin! Otsikko ei kerro vain aihetta vaan antaa myös syyn lukea juttu. Ingressi auttaa.
Kainalojutut, faktalaatikot ja kommentit keventävät kokonaispakettia ja auttavat lukijaa.
Uutisessa tärkeintä on kärki, hyvin tehtyä uutista on mahdollista lyhentää leikkaamalla lopusta. Hyvässä kolumnissa on usein ajankohtainen mielipide perusteltuna. Uutisiin toimittajan mielipiteet eivät kuulu. Reportaasit ja henkilöhaastattelut liikkuvat jossain välimaastossa, mutta ovat rakenteeltaan lähempänä uutista kuin kolumnia.