Vegaaniliiton etusivulle

 

 

 

 

..................

Julkaisija:
Vegaaniliitto ry
vegaia@vegaaniliitto.fi

Ilmestyy neljästi vuodessa

Vuositilaushinta 15 euroa (ks. tilausohjeet)

Uusimpia numeroita saatavilla vegaanipuodista

Osoitteenmuutokset osoitteeseen rekisterit [ät] vegaaniliitto.fi.

Myyntipisteitä: Akateemiset (Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu), Ruohonjuuri (Helsinki, Tampere, Turku), Asoka

Osallistu Vegaian tekemiseen!
Mediatiedot

ISSN 1237-3184

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.


Etusivu / Vegaia / ...

Omat eväät vai näkkileipää salaatilla?

Leea Puranen

Yksi suomalaisen koulujärjestelmän hienouksista on ilmainen ruokailu. Tillilihasta ollaan montaa mieltä, mutta kuinka vegaanin käy ruokatunnilla?

Suhtautuminen vegaanista ruokavaliota noudattaviin koululaisiin ja opiskelijoihin vaihtelee paikkakunnittain. Helsingissä vegaani saa useimmiten lautasensa täyteen.

"Tarjoamme lakto-ovovegetaarista ruokaa kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla, mutta mukana on myös vegaaniruokaa. Yli 65 prosenttia kasvisruokavaihtoehdoistamme soveltuu vegaaniruokavaliota noudattaville", ravitsemispäällikkö Sirkka-Liisa Antman kertoo.

Lakto-ovovegetaarista kasvisruokaa perustellaan Helsingissä ravintoaineiden, erityisesti proteiinin, kalsiumin, jodin, raudan, D- ja B12-vitamiinin riittävällä saannilla.

"Kyseisiä ravintoaineita saa kyllä vegaaniruoastakin, mutta tällöin ruokavalion sisältöön täytyy kiinnittää erityistä huomiota."

Helsingissä koululaiset saavat lakto-ovovegetaarista ja vegaanista ruokaa ilman lääkärintodistuksia.

"Eettinen vakaumus riittää perusteeksi, mutta ruokalistasuunnittelumme lähtökohta on ovo-laktovegetaarinen ruokavalio", Antman huomauttaa.

Oulun Aterian johtajan Riitta Lappalaisen mukaan vegaanisen ruoan valmistus vaatii ammattitaitoa.

"Vegaaniruoan teko on käsityötä. E-koodiavain on meillä käytössä, ja muun muassa valkuaisaineen saantiin kiinnitetään huomiota. Ravitsemustietous ja reseptiikka on pidettävä ajan tasalla", Lappalainen luettelee.

Myös Lappalainen on huomannut vegaanien ja kasvissyöjien määrän olevan kasvussa.

"Kasvua tapahtuu vuosittain 5-8 prosenttia. Tällä hetkellä vegaaneja on kolmisenkymmentä. Kaiken kaikkiaan kasvisruokaa syö yhteensä yli viisituhatta ihmistä päivittäin", Lappalainen sanoo.

Kouluruokailu helpottaa elämää

Viime kevään ylioppilas, tamperelainen Taija Laurell on viiden vegaanisen kouluvuoden aikana löytänyt lautaseltaan niin herkullista ravintoa kuin ikäviä yllätyksiäkin.

"Yläasteella en saanut alkuaikoina ollenkaan vegaanista ruokaa, vaikka niin lupailtiinkin. Sitten selvitimme äitini, terveydenhoitajan ja pääkeittäjän kanssa mitä syön ja en syö. Seuraavaksi ruokaani käytettiin samoja kauhoja kuin muihinkin ruokiin, mutta lopulta kaikki tuntui sujuvan", Laurell kertaa.

"Kerran satuin kysymään, ettei kasvispihveissäni vaan ole kananmunaa. Keittäjä vastasi, että ei täällä kukaan saa munatonta ruokaa. Loppuvuoden ja koko yhdeksännen luokan söin salaattia."

Lukion Laurell aloitti Pälkäneellä ja jatkoi Kangasalla loppuun.

"Pälkäneellä keittäjä toi minulle kerran soijajäätelöäkin. Kangasalan lukiossa sain yleensä ihan hyvää ruokaa, mutta kerran kastikkeessa oli juustoa, ja yhden viikon ajan vegaanivaihtoehtona oli keitettyjä porkkanoita, herneitä ja kukkakaalinpaloja."

Mustialassa opiskeluajan asustavalla Suvi Katilalla on kouluruokailusta vain hyvää sanottavaa.

"Minulla ei ole ollut kouluruokailun kanssa koskaan minkäänlaisia ongelmia. Nykyään minulle tehdään aivan omaa vegaaniruokaa, mistä suuri kiitos kuuluu keittäjille. Aluksi en edes pyytänyt vegaanista ruokaa, vaan söin salaatteja ja leipää. Keittäjät tarjoutuivat itse tekemään minulle ruokaa", Katila kehuu.

"Kouluruokailun järjestyminen helpottaa huomattavasti elämääni", Katila iloitsee.

 

 

 
Vegaaniliitto ry | info@vegaaniliitto.fi | 050 344 9524Viimeksi päivitetty 16.08.2008