|
Etusivu / Vegaia / ...
Omat eväät vai näkkileipää salaatilla?
Leea Puranen
Yksi suomalaisen koulujärjestelmän hienouksista on ilmainen ruokailu.
Tillilihasta ollaan montaa mieltä, mutta kuinka vegaanin käy ruokatunnilla?
Suhtautuminen vegaanista ruokavaliota noudattaviin koululaisiin ja
opiskelijoihin vaihtelee paikkakunnittain. Helsingissä vegaani saa useimmiten
lautasensa täyteen.
"Tarjoamme lakto-ovovegetaarista ruokaa kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla,
mutta mukana on myös vegaaniruokaa. Yli 65 prosenttia
kasvisruokavaihtoehdoistamme soveltuu vegaaniruokavaliota noudattaville",
ravitsemispäällikkö Sirkka-Liisa Antman kertoo.
Lakto-ovovegetaarista kasvisruokaa perustellaan Helsingissä ravintoaineiden,
erityisesti proteiinin, kalsiumin, jodin, raudan, D- ja B12-vitamiinin
riittävällä saannilla.
"Kyseisiä ravintoaineita saa kyllä vegaaniruoastakin, mutta tällöin ruokavalion
sisältöön täytyy kiinnittää erityistä huomiota."
Helsingissä koululaiset saavat lakto-ovovegetaarista ja vegaanista ruokaa ilman
lääkärintodistuksia.
"Eettinen vakaumus riittää perusteeksi, mutta ruokalistasuunnittelumme
lähtökohta on ovo-laktovegetaarinen ruokavalio", Antman huomauttaa.
Oulun Aterian johtajan Riitta Lappalaisen mukaan
vegaanisen ruoan valmistus vaatii ammattitaitoa.
"Vegaaniruoan teko on käsityötä. E-koodiavain on meillä käytössä, ja muun muassa
valkuaisaineen saantiin kiinnitetään huomiota. Ravitsemustietous ja reseptiikka
on pidettävä ajan tasalla", Lappalainen luettelee.
Myös Lappalainen on huomannut vegaanien ja kasvissyöjien määrän olevan kasvussa.
"Kasvua tapahtuu vuosittain 5-8 prosenttia. Tällä hetkellä vegaaneja on
kolmisenkymmentä. Kaiken kaikkiaan kasvisruokaa syö yhteensä yli viisituhatta
ihmistä päivittäin", Lappalainen sanoo.
Kouluruokailu helpottaa elämää
Viime kevään ylioppilas, tamperelainen Taija Laurell on viiden
vegaanisen kouluvuoden aikana löytänyt lautaseltaan niin herkullista ravintoa
kuin ikäviä yllätyksiäkin.
"Yläasteella en saanut alkuaikoina ollenkaan vegaanista ruokaa, vaikka niin
lupailtiinkin. Sitten selvitimme äitini, terveydenhoitajan ja pääkeittäjän
kanssa mitä syön ja en syö. Seuraavaksi ruokaani käytettiin samoja kauhoja kuin
muihinkin ruokiin, mutta lopulta kaikki tuntui sujuvan", Laurell kertaa.
"Kerran satuin kysymään, ettei kasvispihveissäni vaan ole kananmunaa. Keittäjä
vastasi, että ei täällä kukaan saa munatonta ruokaa. Loppuvuoden ja koko
yhdeksännen luokan söin salaattia."
Lukion Laurell aloitti Pälkäneellä ja jatkoi Kangasalla loppuun.
"Pälkäneellä keittäjä toi minulle kerran soijajäätelöäkin. Kangasalan lukiossa
sain yleensä ihan hyvää ruokaa, mutta kerran kastikkeessa oli juustoa, ja yhden
viikon ajan vegaanivaihtoehtona oli keitettyjä porkkanoita, herneitä ja
kukkakaalinpaloja."
Mustialassa opiskeluajan asustavalla Suvi Katilalla on
kouluruokailusta vain hyvää sanottavaa.
"Minulla ei ole ollut kouluruokailun kanssa koskaan minkäänlaisia ongelmia.
Nykyään minulle tehdään aivan omaa vegaaniruokaa, mistä suuri kiitos kuuluu
keittäjille. Aluksi en edes pyytänyt vegaanista ruokaa, vaan söin salaatteja ja
leipää. Keittäjät tarjoutuivat itse tekemään minulle ruokaa", Katila kehuu.
"Kouluruokailun järjestyminen helpottaa huomattavasti elämääni", Katila iloitsee.
|