Vegaaniliiton etusivulle

 

 

 

 

..................

Julkaisija:
Vegaaniliitto ry
vegaia@vegaaniliitto.fi

Ilmestyy neljästi vuodessa

Vuositilaushinta 15 euroa (ks. tilausohjeet)

Uusimpia numeroita saatavilla vegaanipuodista

Osoitteenmuutokset osoitteeseen rekisterit [ät] vegaaniliitto.fi.

Myyntipisteitä: Akateemiset (Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu), Ruohonjuuri (Helsinki, Tampere, Turku), Asoka

Osallistu Vegaian tekemiseen!
Mediatiedot

ISSN 1237-3184

Vegaiassa esitetyt näkemykset eivät edusta Vegaaniliitto ry:n kantaa ellei näin nimenomaisesti ole mainittu.


Etusivu / Vegaia / ...

Valtakunnalliset ravitsemuspäivät

Helsinki 18.- 19.10.1999

JANNE KEKKI

Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry järjesti seitsemännet ravitsemuspäivät. Teemana oli tänä vuonna "Nuoret ja ruoka".

Nuorten ruokakulttuuri

Maanantain aloitti nuorisotutkija Helena Saarikoski luennollaan "Nuoren muotokuva". Saarikoski käsitteli luennossaan nuoria ja nuoruutta erilaisista näkökulmista, hän esimerkiksi esitteli tyttöjen ja poikien kulttuurisia eroja ja nuoriin kohdistuvaa vallankäyttöä. Lahden koulutuspalvelukeskuksen ruokahuoltopäällikkö Annikki Mikkola-Montonen kertoi, kuinka kouluruokailu oli Lahdessa järjestetty. Ruuan tarjoaminen seisovasta pöydästä näytti Lahden kouluissa toimivan hyvin. Kasvisruokaa ja ilmeisesti myös vegaaniruokaa oppilas saa halutessaan.

Erikoistutkija Marjaana Lahti-Koski Kansanterveyslaitoksen ravitsemusosastolta kävi kertomassa, mitä nuoret oikein syövät. Erään tutkimuksen mukaan suomalaisista nuorista tytöistä valitsi kasvisruokavalion 9 % ja pojista 1 %. Kasvisruokavaliota noudattavista pojista 6 % oli vegaaneja, 30 % laktovegetaristeja, 25 % lakto-ovovegetaristeja ja 39 % söi lisäksi kalaa. Tytöistä taas 7 % oli vegaaneja, 48% laktovegetaristeja ja 44% lakto-ovovegetaristeja.

Professori Leena Räsänen Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolta pohdiskeli, tuleeko pikaruoalla toimeen. Räsänen kävi luennossaan läpi pikaruoan historiaa ja sen ilmenemismuotoja. Räsäsen mukaan pikaruokaa on niin monenlaista, ettei voi sanoa sen olevan sinänsä myrkkyä terveydelle.

Vegaaniruokavalion haitat ja hyödyt

Yliassistentti Anna-Liisa Rauma Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselta luennoi aiheesta "Elääkö kasvisruoalla?" Vegaaniruokavaliossa on sekä mahdollisia terveysriskejä että etuja. Mahdollisia haittoja ovat Rauman mukaan mm. B12-vitamiinin puutos (megaloblastinen anemia) sekä kalsiumin ja/tai D-vitamiinin liian vähäinen saanti (riisitauti ja alentunut luuntiheys).

Etuina Rauma näki vegaanien sekasyöjiä alhaisemmat seerumin kolesterolipitoisuudet ja korkeammat antioksidanttipitoisuudet. Vegaaneilla on myös sopiva ruumiinpaino, mikä taas ehkäisee useita sairauksia. Kasvisten runsas käyttö tasapainottaa verensokerin vaihteluita ja edistää suoliston hyvinvointia.

Rauman mukaan hyvin suunnitellulla vegaaniruokavaliolla minimoidaan mahdolliset haitat ja maksimoidaan hyödyt. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolista kasvikunnan tuotteiden käyttöä sekä B12- ja D-vitaminoitujen ja kalsiumrikastettujen elintarvikkeiden tai pillereiden käyttöä. Myös nuoren terveydentilaa on hyvä seurata.

Pro gradu -tutkielmat oppilaiden kasvissyönnistä

Elintarviketieteiden ylioppilas Kirsi Piironen kertoi helsinkiläisten koulujen kasvisruokatarjontaa tutkineesta pro gradu -työstään. 7 % ala-asteiden, 9,1 % yläasteiden ja 19 % lukioiden oppilaista sekä 18,7 % koulujen henkilökunnasta noudatti erityis- tai kasvisruokavaliota kevätlukukauden 1999 alussa.

Suurimmalla osalla Helsingin kouluista ruoka tuli Helsinki Cateringilta. Helsinki Catering valmistaa laktovegetaarisia ruoka-annoksia, mutta ei vegaanisia. Useimmat koulut valmistivat vegaaneille aterian omissa keittiöissään, sillä ne halusivat tarjota myös vegaanioppilaille lounaan.

Kasvisruoan saamisen perusteet vaihtelivat paljon kouluittain. Joissain kouluissa vaadittiin erilaisia suostumuksia, todistuksia tai lupia vanhemmilta tai kouluterveydenhuollolta. Toisissa kouluissa riitti oppilaan oma ilmoitus keittiöön. Tutkimuksessa kartoitettiin myös keittiöhenkilökunnan suhtautumista kasvissyöntiin sekä henkilökunnan arvioita kasvisaterioiden kustannuksista.

Elintarviketieteiden ylioppilas Sanna Talvia puolestaan kertoi omasta lukiolaistyttöjen kasvissyöntiä käsittelevästä pro gradu -tutkielmastaan. Talvia haastatteli kevään 1999 aikana sekä kasvis- että sekaruokavaliota noudattavia helsinkiläisiä lukiolaistyttöjä. Haastatelluissa kasvissyöjissä oli lakto-ovovegetaristeja ja vegaaneja.

Pääosa kasvissyönnin aloittaneista perusteli valintaansa eläinten oikeuksilla. Kukaan kasvissyöjistä ei kokenut ruokavaliotaan hankalaksi toteuttaa. Suurin osa arvioi ruokavalionsa olevan ravitsemuksellisesti riittävä. Yleisin kasvissyöjien käyttämä ravintoainevalmiste oli — yllättävää kyllä — C-vitamiini. Vegaaneista osa käytti B12-vitamiinia ja osa ei. Monet pitivät sosiaalisia ruokailuun liittyviä tilanteita hankalina. Tutkimuksessa kartoitettiin muitakin asioita.

Ruoka ja luusto

Tiistaina käsiteltiin ruokavalion ja luuston kunnon yhteyttä. Luentoja pidettiin mm. luuntiheyteen vaikuttavista tekijöistä, osteoporoosista ja elintarvikkeiden ja lisäravinteiden sisältämän kalsiumin imeytymisestä. Tiivistettynä päivän anti: kalsiumia, D-vitamiinia ja liikuntaa! Näitä aiheita käsittelee enemmän tämän lehden Ravinto ja terveys -palsta.

Lopuksi

Ravitsemuspäivillä oli virallisen ohjelman lisäksi yleinen "krääsäesittely". Elintarviketeollisuus lahjoi maistiaisilla minkä ehti. Biofermen edustajilta sain mielenkiintoisen tiedon Yosa-kaurahapatteesta. Kalsiumia ei ole vielä pystytty lisäämään kaikkiin Yosan makuihin, koska kalsiumyhdisteet eivät sovi yhteen käytettyjen makuhillojen kanssa. Esimerkiksi rakenteeseen ja makuun tulee olennaisia muutoksia kokeilluilla kalsiumsuoloilla.

 

 

 
Vegaaniliitto ry | info@vegaaniliitto.fi | 050 344 9524Viimeksi päivitetty 16.08.2008