Etusivu / Vegaia / ...

Meiltä ja muualta

EU:n maatilojen määrä pienenee ja koko kasvaa

Sikatilojen määrä väheni lähes 10 prosenttia Euroopan unionin alueella vuosina 1995 - 1997, kertoo Eurostatin tilasto. Sianlihan tuotanto väheni samana aikana 3,5 prosenttia. Sikatilojen koko on sen sijaan kasvanut. Vuonna 1997 yli 70 Prosenttia kaikista sioista kasvatettiin alle prosentilla tiloista. Kolmasosalla sikaloista pidettiin yli 5000 eläintä. Poikkeuksen teki Italia, jossa sikoja kasvatettiin lähinnä omaiksi tarpeiksi, keskimäärin vain yhdestä yhdeksään sikaa maatilaa kohden.

Nautatilojen määrä väheni vuosina 1995 - 97 8,5 prosenttia. Kasvatus on keskittynyt kolmeen EU-maahan: Ranskaan, jossa kasvatetaan neljännes EU:n naudoista, Saksaan, jossa vastataan viidenneksestä ja Isoon-Britanniaan, jossa on hieman yli kymmenesosa naudoista.

Lampaankasvatus on keskittynyt pääasiassa Isoon-Britanniaan, Kreikkaan, Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan, joissa kasvatetaan lähes 90 prosenttia EU:n lampaista. Lammastilojen määrä väheni vuosina 1995 - 97 runsaat 10 prosenttia.

Finfood

Gm-kasvit eivät aina ole haitallisia hyötyhyönteisille

Geneettisesti muunnellut (gm), itse tuholaismyrkkyä tuottavat viljelykasvit eivät välttämättä haittaa hyödyllisten hyönteisten elämää. Isobritannialaisen tutkimuksen mukaan gm-puuvillan tuholaisia tappava pistiäinen ei reagoi kasvin erittämään myrkkyyn. Tuholaismyrkkygeenin saanut gm-puuvilla eli Bt-puuvilla erittää lehtiinsä myrkkyä, joka tappaa kasvia syöviä tuholaiskoin toukkia. Bt-puuvillaa on arvosteltu siitä, että se tappaa myös kasvia syöviä hyödyllisiä hyönteisiä, esimerkiksi perhosia.

Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan Institute of Arable Crops Research osoitti, että hyödyllisen pistiäisen toukat pystyivät laboratorio-olosuhteissa kehittymään tuholaiskoin toukan sisuksissa, vaikka tämä oli syönyt myrkkyä erittävää gm-rapsia. Kasvaessaan pistiäistoukat tappavat koin. Tästä voi tutkijoiden mukaan olla erityistä hyötyä gm-kasvien viljelijälle, koska tuholaiskannan luontainen vähenminen hidastaa tuholaisen kykyä tulla immuuniksi tuholaismyrkylle.

Nature, vol. 400, no. 6747. Finfood

Pienten lasten lisäaineiden saantia tutkittu

Elintarvikeviraston ja Turun yliopiston tekemässä tutkimuksessa selvitettiin turkulaisten lasten ruoastaan saamia lisäainemääriä. Lisäaineiden saanti 13 kk:n - 6 vuoden ikäisillä lapsilla oli tämän tutkimuksen perusteella keskimäärin kohtuullisella ja turvallisella tasolla. Nk. suurkuluttajilla bentsoehapon ja nitriitin saanti kuitenkin ylitti ADI-arvon. Bentsoehapon saanti oli suurkuluttajilla 101-160 % ADI-arvosta ja nitriitin saanti 121-189 % ADI-arvosta iästä riippuen. ADI-arvolla (mg/kg/vrk) arvioidaan lisäaineiden saantitason turvallisuutta. Se tarkoittaa sellaista päivittäistä saantia, jolle ihminen voi periaatteessa altistua päivittäin koko elämänsä ajan ilman terveydellisiä haittavaikutuksia.

Tytöt saivat jonkin verran vähemmän lisäaineita kuin pojat. Lisäaineiden saanti oli aineesta riippuen enimmillään 2 - 4 -vuotiailla. Bentsoehappo ja nitriitti ovat ongelmallisia lisäaineita. Valmistajien tulisi harkita makkaroiden ja lihavalmisteiden nitriittipitoisuuksien ja mehujuomien bentsoehappopitoisuuksien alentamista. Lisäksi kuluttajille tulisi jakaa tietoa siitä, millaiset määrät makkaraa, lihaleikkeleitä ja mehuja ovat lisäaineiden saannin kannalta turvallisia lapsille.

Elintarvikkeiden nykyisillä lisäainepitoisuuksilla 15 kg painava lapsi (keskimäärin kolmevuotias) voi syödä nitriitin ADI-arvon ylittymättä korkeintaan yhden nakin (n. 40 g) ja juoda bentsoehapon ADI-arvon ylittymättä korkeintaan reilun juomalasillisen (3 dl)mehujuomaa päivässä.

Salminen, M. ja Penttilä, P.-L. Elintarvikelisäaineiden saanti 1-6 -vuotiailla lapsilla. Helsinki 1999. Elintarvikeviraston Tutkimuksia-sarja 4/1999.

Raisio lisäsi leseet kaurapuuroon

Raisio Yhtymään kuuluva Melia Oy toi elo-syyskuun vaihteessa Suomen markkinoille kaurahiutaleen ja runsaskuituisen kauraleseen yhdistelmän, joka markkinoidaan nimellä Elovena Plus. Pakkauksen mukaan Elovena Plus auttaa osana terveellistä ruokavaliota alentamaan kolesterolia. Suomen puurohiutalemarkkinoiden arvo on 110 miljoonaa markkaa vuodessa.

Kaura sisältää betaglukaania, joka on liukeneva ravintokuitu. Se on kuitumainen hiiliyhdiste, jota ihmisen ohutsuolen entsyymit eivät pysty hajoittamaan ja joka siksi ei vapauta energiaa. Erityisen runsaasti betaglukaania on kauraleseissä. Raision mukaan lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että betaglukaani vähentää veriseerumin kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin määriä.

Ravintokuitu nopeuttaa ruokamassan läpikulkua suolessa ja tasapainottaa siten suolen toimintaa. Kuitupitoinen ruokavalio sopii hyvin painonhallintaan, sillä se vähentää ravinnon energian määrää sekä energian hyväksikäyttöä. Päivittäiseksi ravintokuitumääräksi suositellaan 25 - 30 grammaa ja betaglukaanimääräksi 3 grammaa.

Koska kauran betaglukaani tasaa aterian jälkeisiä energiahuippuja ja vapauttaa energiaa hitaasti elimistön käyttöön, se sopii erityisen hyvin diabeetikoille sekä urheilijoille. Kotimaiset viljat olivat ennen kiellettyjä keliaakikoilta. Uusien tutkimusten perusteella Suomen Keliakialiitto on liittänyt kauran aikuiskeliaakikoille sallittujen viljojen listalle. Sitä ei kuitenkaan vielä suositella lapsikeliaakikoille.

Finfood

Vegaanikondomi markkinoille Isossa-Britanniassa

Ison-Britannian neljännesmiljoona vegaania voi nyt estoitta nauttia rakkauden iloista. Condomi-niminen yhtiö on saanut luvan käyttää uudessa cruelty-free kondomisarjassaan Ison-Britannian vegaaniliiton The Vegan Societyn auringonkukkatunnusta. Kondomeissa lateksin prosessointiin käytetään yleensä kaseiini-nimistä maitoproteiinia, minkä vuoksi ne eivät täytä vegaanien vaatimuksia. Condomi´n sarjassa on peräti kahdeksan erilaista kondomia. Nyt vegaanit voivat hyvällä omallatunnolla noudattaa tunnuslausetta "Make love, not war".

The Vegan, Summer 1999

Taas maitoa mollataan

Ateenan yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä verrokkitutkimuksessa tutkittiin 320 potilasta, joilla oli todettu eturauhassyöpä, ja 246 verrokkia, joilla syöpää ei ollut. Tutkimuksessa todettiin, että maito ja meijerituotteet sekä ruokavalioon lisätyt öljyt näyttivät lisäävän eturauhassyövän riskiä.

Oliiviöljyllä ei tätä vaikutusta kuitenkaan ollut. Kypsennettyjen ja vähäisessä määrin myös raakojen tomaattien todettiin pienentävän riskiä.

International Journal of Cancer, March 1999

Kasviksista aiheutuneet ruokamyrkytykset yleistyneet

Lisääntynyt kasviksien kulutus näkyy myös ruokamyrkytystilastoissa. Elintarvikeviraston mukaan vuonna 1997 jo 20,5 % (14 kpl) ruokamyrkytysepidemioista syynä olivat kasvikset. Epidemioista kolme oli peräisin marjajälkiruoista ja kolme puutteellisesti kuumennetuista pavuista.

Pääasiassa myrkytykset tulivat tuontikasviksista ja -marjoista, joten paljon puhuttu suomalaisen elintarvikkeen puhtaus näyttäisi tämän valossa pitävän ainakin osittain paikkaansa. Eniten epidemioita (6 kpl) aiheutti salaatti. Myrkytyksiin syyllistä bakteeria tai toksiinia ei pystytty eristämään.

Elintarvikevirasto kehottaakin keittämään ulkomaalaisia marjoja yli 5 minuuttia 90 asteessa, jotta mahdolliset virukset tuhoutuvat. Myös papujen keittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisen hankalaksi valvonnan tekee se, että kasviksien ja marjojen alkuperä- ja omistajatietojen selville saaminen on usein hyvin hankalaa. Niiden matkasta poimijalta tai tuottajalta kuluttajalle kun ei aina jää kirjallisia dokumentteja.

Elintarvikevalvonta 4/98

Gmo-soijalle ja -maissille merkintäsäädökset

Geenimanipuloidun soijan ja maissin viralliset merkintätavat on viimeinkin saatu lakiin. Asetus julkaistiin Virallisessa Lehdessä kesäkuun 6. päivä.

Asetuksen mukaan tekstin "valmistettu geenitekniikalla muunnetusta soijasta (tai maissista)" tai "geenitekniikalla muunnettu" tulee olla pakkauksessa kirjoitettuna vähintään yhtä suurella kuin muu ainesosaluettelon teksti. Näin siis huonosilmäisimpiäkään ei jätetä pimentoon.

Merkintävelvoite riippuu geeniteknisesti muunnellun DNA:n tai proteiinin esiintymisestä. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, kuinka suuri tuo pitoisuus saa olla. Käytännössä kuitenkin pyritään mahdollisimman pieneen arvoon.

Aivan kaikkea ei kuitenkaan tarvitse merkitä: säädöksen ulkopuolelle jäävät lisäaineet (esim. soijalesitiini), aromit, uutoliuottimet sekä pitkälle prosessoidut tuotteet, joista prosessin seurauksena geenimuunneltu DNA tai proteiini on hävinnyt.

Elintarvikevalvonta 4/98

Koonneet Martti Bergestad ja Mika-Petri Lauronen