MEILTÄ JA MUUALTA

Marraskuun 17. päivä Euroopassa ja USA:ssa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen yhteissymboli kosmetiikka- ja hygieniatuotteille, jotka on testattu ilman eläinkokeita. Kaikki eläinkokeista irtisanoutuneet eli kansainväliseen kosmetiikkastandardiin sitoutuneet yritykset voivat merkitä tuoneensa uudella kanimerkillä. Merkki takaa, ettei tuotetta eikä sen raaka-aineita ole testattu eikä testautettu eläinkokein sen enempää valmistajan kuin raaka-ainetoimittajankaan puolesta.

Merkintäjärjestelmä samoin kuin kansainvälinen standardi on saatu aikaan eurooppalaisten ja amerikkalaisten eläinsuojelujärjestöjen laajan yhteistyön tuloksena. Kampanjassa on mukana yli 50 järjestöä ympäri maailmaa. Suomessa kampanjaa vetää Eläinsuojeluliitto Animalia.

Tähän asti kuluttajilla ei ole ollut riittävän luotettavia keinoja erottaa eläinystävällisiä tuotteita eläimillä testatuista. Osa yrityksistä antaa kuluttajille harhaanjohtavan kuvan testauskäytännöstään esimerkiksi merkinnällä "Tätä tuotetta ei ole testattu eläinkokein", vaikka käyttäisikin eläinkokeita raaka-aineiden testaukseen. Kuluttajien epätietoisuus hälvenee, kun eläinkokeettomuuteen sitoutuneet yritykset ryhtyvät käyttämään uutta merkkiä.

Tälle hetkellä noin 140 yritystä on sitoutunut noudattamaan kansainvälistä standardia. Näistä toistakymmentä merkkiä löytyy Suomen markkinoilta. Ennen kuin yritys hyväksytään mukaan kansainvälisen standardin mukaisten tuotteiden luetteloon, sen on osoitettava valvovansa koko raaka-aineidensa toimitusketjua niin, että eläinkokeita ei tehdä ketjun missään vaiheessa. Riippumattomien tarkastusyritysten suorittamalla valvonnalla varmistetaan, että yritykset myös käytännössä toimivat standardin mukaisesti.

Samanaikaisesti uuden kosmetiikkamerkin julkistamisen kanssa Britanniasta on saapunut ilouutinen: maan hallitus on sopinut sikäläisen kosmetiikkateollisuuden kanssa, että kosmetiikan testaus eläinkokein tullaan lopettamaan. Valmiiden tuotteiden eläinkoekiellosta Britanniassa on sovittu jo aiemmin, mutta tuleva kielto koskee myös kosmetiikan raaka-aineiden testausta. Sopimuksella tulee olemaan huomattavaa merkitystä Euroopan unionissa ja ehkä jopa maailmanlaajuisesti, sillä Britanniassa on paljon kosmetiikkateollisuutta.

Eläinsuojeluliitto Animalia

Uusi asetus GMO-soijasta ja maissista saatujen elintarvikkeiden merkitsemisestä tuli voimaan syyskuun alusta 1998. Jo aiempi asetus määräsi kyseiset tuotteet merkittäviksi kertomatta kuitenkaan, miten merkinnät tulisi laatia yhdenmukaisesti koko yhteisön alueella.

Uudessa säädöksessä hyväksyttiin merkinnän sanamuodoksi "valmistettu geenitekniikalla muunnetusta soijasta (maissista)" . Mikäli ainesosaluettelossa ilmenee kasvin nimi, voidaan asia ilmaista sanoilla "geenitekniikalla muunnettu". Olkoonpa lyhennetty muoto suluissa tai tähdellä alaviitteeksi sijoitettuna, tulee se olla kirjoitettu vähintään yhtä suurella kirjasimella kuin muu ainesosaluettelon teksti.

Soija- tai maissituote on merkittävä, jos se sisältää geeniteknisestä muuntamisesta peräisin olevaa DNA:ta tai proteiinia. Ainakin alkuvaiheessa todentaminen tapahtunee alkuperätodistukseen perusteella, sillä analyyseihin tarvittava DNA-tekniikka on vaikeaa, kallista ja valvontatoimiin hankalasti soveltuvaa. Euroopan yhteisössä ollaan kuitenkin kehittämässä yhdenmukaista menetelmää ja Suomesta hankkeessa on mukana Tullilaboratorio.

Säädökseen on kirjattu tarve määrittää kynnysarvo, jonka alittavan DNA- tai proteiinimäärän ei katsota edellyttävän merkintöjä.

Merkintäasetus noudattaa uuselintarvikeasetuksen linjaa. Uuselintarvikeasetus koskee EY:n alueella markkinoille tulevia uusia elintarvikkeita tai niiden ainesosia ja koskee myös geenitekniikalla. Asetuksen piiristä on suljettu pois lisäaineet, aromit ja uuttoliuottimet, joita valvotaan muilla säädöksillä. Näin ollen uusi soijan ja maissin merkintäasetus ei koske lisäaineita, jollainen on mm. soijasta saatava lesitiini.

Merkintävelvoitteen ulkopuolelle jäävät myös pitkälle prosessoidut tuotteet, joissa prosessoinnin seurauksena on hävinnyt kaikki geeniteknisestä uusintamisesta peräisin oleva DNA tai proteiini.

Elintarvikevalvonta 4/98

Kasvisruokaan mahdollisuus joka toisessa koulussa

Keskimääräisen kouluaterian elintarvikekustannukset ovat 3,80 markkaa ja palkkausmenot 6,10 markkaa. Yli puolet kouluista pystyy tällä toteuttamaan perusruokailun lisäksi kasvisruokavaihtoehdon ja muutamat myös muita vaihtoehtoisia pääruokia, ilmenee Efektia Oy:n ja Kuntaliiton toteuttamasta peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailututkimuksesta.

Pääruokavaihtoehtoja tarjoaa jatkuvasti 1,3 prosenttia peruskoulujen ala-asteista, 4,5 % yläasteista ja 7,7 % lukioista. Suuremmissa kunnissa vaihtoehtoja kyetään tarjoamaan yleisemmin kuin pienissä kunnissa.

Yli puolet kaikista kouluista tarjoaa kasvisruokavaihtoehdon ruokailijan kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Harvinaisinta kasvisruuan tarjoaminen on pienten kuntien ala-asteilla ja lukioissa, joista joka kolmas tarjoaa kasvisruokavaihtoehdon. Suurimpien kuntien lukioista lähes kaikki tarjoavat kasvisruokaa, jos oppilaan kanssa on tästä ennakkoon sovittu.

Kouluissa käytetään yleensä yhtenäisiä ruokalistoja. Kuusi viikkoa on tavallisin ruokalistan kiertoaika. Puolet vastaajista laskee ruokalistan suunnittelun yhteydessä myös aterioiden ravintoarvot.

Kouluateriat valmistetaan edelleen tavallisimmin koulun omassa keittiössä. Koulun oma valmistuskeittiö on yli 65 prosentilla keskisuurista, 2000 - 15 000 asukkaan kunnista. Keskuskeittiö tai nk. monitoimikeittiö on käytössä yleisemmin joko aivan pienimmissä tai suurissa kunnissa.

Suomen Kuntaliitto ja Efektia Oy toteuttivat kevätkesällä 1998 kyselyn peruskoulujen ja lukioiden kouluruokailun järjestämisestä. Kyselyyn vastasi 238 kuntaa, joiden asukasmäärä kattaa yli 70 prosenttia väestöstä. Vastaukset ovat vuoden 1997 toimintalukujen mukaisia.

Maailman kasvisruokapäivää vietettiin tänä vuonna toista kertaa Suomessa. Muualla sitä on vietetty vuodesta 1975 lähtien. Suomen Luontaistuotekauppiaitten Liiton jäsenliikkeissä jaettiin nuorison kasvisruokavaliota koskevaa tiedotusmateriaalia. Vegaaniliitto järjesti tänä vuonna Helsingissä vegaaniruuanjakelun ja luentotilaisuuden. Tilaisuuden suunnittelu ja toteutus tuntui taas vaihteeksi jääneen viime tippaan, mutta kaikki sujui hienosti.

Ilmaista vegaaniruokaa jaettiin Kolmen sepän patsaalla. Ruuanlaitosta vastasi maankuulu vegaanikokki Simo Ruottinen, joka teki mainiota vegaanista pastaa. Kiitokset Simolle! ja Viljo Niemiselle, joka teki näyttävät banderollit. Lisäksi jaettiin ja myytiin kasvissyönnistä kertovaa materiaalia. Ruokaa jaettiin noin 200 henkilölle. "Asiakaskunta" vaihteli puistokemian tohtoreista pukumiehiin, eli kaikenlaista porukkaa oli aterioimassa. Kaunis sää suosi yritystä, ja vapaaehtoisia oli kiitettävästi paikalla. Ruokajakelu toimi erittäin hyvin. Täytyy ottaa uusiksi ensi vuonna.

Itä-Pasilan Rauhanasemalla oli tarjolla kolme kiinnostavaa esitelmää, ja Ananda Margan edustajat myivät vegaanista purtavaa. Ravitsemusalan konsultti Margit Kojo piti esitelmän koululaisten kasvisruokailusta, Kaj Winqvist pohti vegetarismin kehitysnäkymiä Suomessa, ja ravitsemustieteen professori Leena Räsänen tarkasteli, missä muodoissa kasvissyöntiä on esiintynyt ihmiskunnan historiassa.