PÄÄKIRJOITUS

Kasvissyöjänä olo ei ole aina niin vaikeaa kuin luulisi - itse asiassa se on joskus vielä vaikeampaa. Ihmisten ennakkokäsitykset, virheelliset tiedot sekä puhdas tietämättömyys ja ajattelemattomuus voivat asettaa lähes ylitsepääsemättömiä esteitä muutenkin kivikkoiselle polulle.

Vaikka sana "kasvissyönti" pikkuhiljaa hivuttautuu ihmisten ajatusmaailmaan, on vielä pitkä matka siihen, että kasvissyöntiä pidettäisiin yhtä normaalina ilmiönä kuin vaikkapa autoilua tai TV:n katselua. Vegetaristi on yhä monin paikoin kummajainen ja vegaani jotain vielä hullumpaa - lähinnä jokin humanoidiin verrattavissa oleva olento.

Valitettavan usein törmää myös käsitykseen, että kasvissyöjä on kasvissyöjä vain silloin, kun tarjolla on jotain "pahaa" ruokaa (maksalaatikkoa, tillilihaa tms.), mutta jos pöydässä on "herkullisia" eläinkunnan tuotteita (esim. graavilohta tai viinikukkoa), ne kyllä kelpaavat. Sekaannusta aiheutuu myös siitä, että jotkut sanovat olevansa kasvissyöjiä, mutta samaan hengenvetoon kertovat syövänsä silloin tällöin esimerkiksi kanaa tai kalaa. Olisi tärkeää saada ihmiset uskomaan, että todellinen kasvissyöjä on kasvissyöjä aina ja kaikkialla.

Me kasvissyöjät emme vaadi mitään erikoiskohtelua. Ainoa mitä haluamme, on saada hyvää ja terveellistä kasvisruokaa kohtuuhintaan. Yksinkertaista - eikö totta!

Miten nämä vaatimattomat toivomukset sitten toteutuvat käytännössä? Joka kaupasta löytyy kyllä peruselintarvikkeita: juureksia, hedelmiä, vihanneksia ja viljatuotteita, mutta esimerkiksi soijamaitoa saa hakea jo kauempaa. Meillä Suomessa olisi myös hintapolitiikassa parantamisen varaa. Useimpien kasvisten kilohinta tosin on alhaisempi kuin lihan tai kalan, mutta miksi epäterveelliset ruoka-aineet kuten maitotuotteet ja sokeri ovat halpoja ja paljon terveellisemmät soijatuotteet ja makeutusaineet kuten soijamaito ja riisisiirappi ovat suoraan sanottuna törkeän kalliita?

Kauppojen tarjouslistatkin noudattavat valitettavan usein epäterveellistä ja epäeläinystävällistä linjaa: grillimakkaraa, kalapuikkoja, jauhelihaa, pizzoja, maksalaatikkoa, virvoitusjuomia, perunalastuja... Painajaismaista luettavaa terveydestään huolehtivalle kasvissyöjälle!

Kuvitelkaamme sen sijaan lähikauppaa, josta saisi halvalla luomutuotteita ja jonka tarjousluettelossa lukisi vaikkapa: soijamaitoa (4,50 mk/l), tofua (6 mk/paketti), soijajogurttia (2 mk/purkki), riisisiirappia (5 mk/purkki) jne. "Todella upeeta!" huudahtaisimme me. "Älä unta nää", sanoisi entinen flikka. Mutta juuri tällaisesta monet kasvissyöjät Suomessa uneksivat - ja aivan realistisella pohjalla. Esimerkiksi Englannissa tavallisista ruokakaupoista on saanut erilaisia soijatuotteita normaaliin hintaan jo vuosikausia.

Koska Suomessa kauppiaat eivät vielä ole keksineet tätä mahtavaa markkinarakoa, joka heillä on kulutuksen painopisteen siirtyessä vääjäämättä terveellisempään, ekologisempaan ja eläinystävällisempään suuntaan, on meidän kasvissyöjien itse lyötävä rumpua asiasta.

Kaupassa asioidessa kannattaa aina kysellä erilaisia kasvissyöjille ja vegaaneille sopivia tuotteita. On murrettava käsitys, että "erikoistuotteita" tulisi myydä vain luontaistuotekaupoissa ja ettei näillä tuotteilla olisi menekkiä tavallisisissa kaupoissa.

Koulu- ja työpaikkaruokailu, ravintolassa käynnit ja sukulaisvierailut ovat luku sinänsä. Ruoka-aineallergiat tai muut sairaudet (esim. sokeritauti tai keliakia) sekä uskonnolliset syyt oikeuttavat yhteiskunnassamme automaattisesti erikoisruokavalioon, mutta eettisiä ja terveydellisiä vakaumuksia ei yleensä arvosteta.

Me kasvissyöjät olemme nykyajan uudisraivaajia. Vaikka välillä tuntuu, että edessä on loputon sarka kynnettävänä, ei kannata lannistua. Niin ajatustasolla kuin konkreettisesti maahan kylvetyt siemenet tuottavat vielä runsaan sadon. Kunhan vielä muistamme viedä asiaamme eteenpäin iloisesti ja kannustaen; maltillisesti, mutta silti periksi antamatta, voimme hyvillä mielin sanoa: "Kohta meissä kaikissa asuu pieni kasvissyöjä."

Myötätuulta purjeisiin kaikille kasvissyönnin suurlähettiläille!