 |
|
Etusivu / Tietoa / Luentopaketti vegaanisesta ruokavaliosta
Luentopaketti vegaanisesta ruokavaliosta
3.2.
Terveys
- Länsimaissa
syödään eläinkunnan tuotteita henkeä kohden
enemmän kuin koskaan aiemmin ja enemmän kuin köyhemmissä
maissa.
- Korkea
eläinkunnantuotteiden kulutus on yksi osasyy moniin elintasosairauksiin,
kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpiin.
- Kaikkihan
ovat kuulleet, kuinka ravitsemusasiantuntijat kehottavat syömään
enemmän kasviksia, jotta saataisiin esimerkiksi enemmän
kuituja ja antioksidantteja, ja varoittelevat liiasta tyydyttyneestä
rasvasta ja kolesterolista.
- Hyvin
laajassa Kiina-projektissa (1983 - 1991) vertailtiin Kiinan eri
alueiden väestön ja ruokavalion ja terveyden välisiä
suhteita. Kiinalaisten ruokavalio on keskimäärin hyvin
kasvisvaltainen, mutta maan eri osien ruokavaliot poikkeavat merkittävästi
toisistaan. Koska väestö on geneettisesti melko yhdenmukainen,
ruokavalion vaikutusta sairastavuuteen on voitu tukia luotettavammin.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että
vähäiselläkin määrällä eläinkunnantuotteita
on haitallinen vaikutus. 25
A. Ruokavalioiden terveysvaikutusten vertailua
- Mitä
vikaa tavanomaisessa suomalaisessa sekaruokavaliossa?
-
kolesteroli
-
tyydyttynyt rasva
-
vähän kuituja
-
liian suuri osuus energiasta proteiinina ja rasvana
- Mitä
etuja terveellisesti koostetussa vegaaniruokavaliossa?
-
ei kolesterolia
- tyydyttymätön
ja monityydyttymätön rasva
-
paljon kuituja
-
paljon kompleksisia hiilihydraatteja, keskimäärin vähemmän
puhdistettua sokeria
-
runsaasti antioksidantteja: C- ja E-vitamiinia ja Betakaroteenia
-
vähemmän suolaa, enemmän kaliumia
-
kasveissa on lääkkeenomaisia aineita, esim. luonnon antibiootit
(mm. valkosipulissa), syövältä suojaavat aineet ja
yrttien vaikuttavat aineet
-
runsaasti bioflavonoideja
Rasvat
-
Tyydyttynyt rasva nostaa kokonaiskolesterolitasoa ja LDL-kolesterolitasoa,
mikä lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin,
ja tyydyttymätön ja monityydyttymätön alentaa.
-
Elimistö voi tehdä itse tyydyttynyttä ja tyydyttymätöntä
rasvaa. Linolihappo ja alfalinoleenihappo ovat välttämättömiä
monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita on saatava
ruoasta. 26
-
Rasvan kokonaiskulutus:
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee rasvan määräksi
enintään 30 % energiansaannista, mutta suomalaiset ylittävät
tämän suosituksen.27
Useiden tutkimusten mukaan vegaanit saavat keskimäärin
33,9 % energiansaannistaan rasvoista, mikä on lähempänä
suosituksia kuin lakto- tai lakto-ovovegetaristeilla tai sekasyöjillä
(37,9 - 38,3 %). 28
-
Useiden tutkimusten mukaan vegaanit kuluttavat merkittävästi
vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja suurin piirtein
saman verran monotyydyttynyttä rasvaa kuin sekasyöjät.
29
-
Vegaanit saavat huomattavasti enemmän linolihappoja ja suurin
piirtein saman verran kuin sekasyöjät. 30
Hiilihydraatit: kuidut, tärkkelys ja sokeri
-
Iso-Britanniassa sekasyöjien hiilihydraattien (tärkkelys
ja sokerit) saanti on alempi kuin Iso-Britannian suositukset (47
% energiansaannista). Neljän 80- ja 90-luvulla tehdyn tutkimuksen
mukaan vegaanien hiilihydraattien saanti ylittää hieman
suositukset.
-
Tutkimusten mukaan vegaanit saavat sekä tärkkelystä
että sokeria sekasyöjiä enemmän, mutta sokerit
ovat paljolti luonnollisten sokerien muodossa, joita on etenkin
hedelmissä ja juurikasveissa. Puhdistettua sokeria ovat tutkimusten
vegaanit syöneet huomattavasti vähemmän.31
Kevyttä työtä tekevä nainen saisi suositusten
mukaan syödä sokeria n. 45 g päivässä ja
mies n. 55 g päivässä. Suomalaiset syövät
kuitenkin n. 100 g/hlö/vrk. 32
Kuidut
33
Useiden tutkimusten mukaan vegaanit saavat ruoastaan keskimäärin
45 g kuitua vuorokaudessa. Suomessa miehet saavat keskimäärin
kuitua 23 g/vrk ja naiset 18 g/vrk. Nämä alittavat kuidun
saantisuositukset , jotka ovat 25 - 35 g/vrk 34
-
Kuidut edistävät ruoan kulkeutumista suolistossa.
-
Kuidut lisäävät täyttymisen tunnetta ja siten
vähentävät liikasyöntiä.
-
Riittävä kuidunsaanti ehkäisee ummetusta ja siten
vähentää todennäköisyyttä saada suonikohjuja
ja peräpukamia.
-
Paksusuolisyöpää on vähemmän populaatioissa,
joiden ruokavaliossa on enemmän kuitua.
-
Riittävä kuidunsaanti voi estää pohjukaissuolihaavan
toistumista ja jopa kehittymistä
-
Runsas kuidunsaanti näyttää suojaavan myös sappikiviltä.
-
Kuidut tasapainottavat veren sokeriarvojen nousua aterian jälkeen.
Tämä auttaa diabeteksen hoidossa.
-
Runsas kuidunsaanti ja kompleksisten hiilihydraattien saanti on
populaatiotasolla vahvasti yhteydessä sydän- ja verisuonitautien
vähäiseen esiintymiseen. Suuret määrät
geeliytyvää kuitua (pektiini, kasvikumit ja kauran glukaani),
joita on marjoissa, hedelmissä, palkokasveissa ja kauroissa35,
vähentävät veden kolesterolitasoa merkittävästi,
mikä on riskitekijä sydän- ja verisuonitaudeissa.
Liian (eläin)proteiinin haitat:
- Ravintotutkimusten
mukaan suomalaiset syövät keskimäärin runsaasti
proteiinia, naiset n. 75 g ja miehet n. 100 g vuorokaudessa. Saannista
on n. 2/3 eläinproteiinia. Keskikokoinen henkilö tarvitsee
RDA:n (recommended dietary allowance, USA) mukaan 50 - 75 g proteiinia
vuorokaudessa. 36
-
Maitoproteiini saattaa nostaa kolesteroli- ja rasvatasoa veressä,
jotka ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
37
-
Proteiini, erityisesti eläinproteiini nostaa kolesterolitasoa.
38
-
Tutkimuksessa singaporelaisista naisista soijaproteiini vähensi
riskiä sairastua rintasyöpään, kun taas punainen
liha ja eläinproteiini lisäsi riskiä. 39
-
Ruokavalio, jossa on paljon lihaperäistä proteiinia lisää
virtsan happamuutta, mikä liittyy munuaiskiviin. 40
Antioksidantit
Vapaat
radikaalit
41
-
Antioksidantit tekevät vapaita radikaaleja epäaktiivisiksi.
- Vapaat
radikaalit vahingoittavat kudoksia.
-
Vapaita radikaaleja muodostuu elimistössä jatkuvasti luonnollisessa
aineenvaihdunnassa, ja niitä muodostavat myös ulkoiset
tekijät, kuten otsoni, säteily, jotkut lääkkeet,
alkoholi ja pakokaasut.
-
Jos vapaita radikaaleja ei kontrolloida, ne voivat tuhota kromosomeja,
proteiineja ja lipidejä.
-
On myös lisääntyvästi todisteita, että
vapailla radikaaleilla on merkittävä rooli tiettyjen rappiosairauksien
synnyssä, mm. syöpä, sepelvaltimotauti ja niveltulehdus.
Beetakaroteeni (A-vitamiinin esiaste)
42
-
Beetakaroteenia on runsaasti oranssin värisissä kasviksissa,
kuten porkkanoissa, ja tumman vihreissä lehtivihanneksissa,
kuten pinaatissa ja persiljassa.
-
Ainakin 21 tutkimuksen mukaan liian vähäinen beetakaroteenin
saanti saattaa olla yhteydessä syöpään.
-
Runsas eläinperäisen A-vitamiinin saanti voi olla haitallista,
se voi aiheuttaa esim. maksa- ja luuvaurioita.
C-vitamiini
43
- Sekasyöjätkin
saavat miltei kaiken C-vitamiininsa kasviksista ja hedelmistä.
Vegaaniruokavaliossa vitamiinia saadaan paljon.
-
Paitsi antioksidanttivaikutus, C-vitamiini lisää myös
vastustuskykyä infektioille ja edistää haavojen parantumista.
E-vitamiini 44
-
E-vitamiinia on laajasti kasvikunnan tuotteissa, rikkaimpia lähteitä
ovat kasviöljyt, pähkinät, siemenet, kokojyvävilja
ja vehnänalkiot.
Suola ja kalium
Natrium
ja kloridi 45
- Tuoreissa
hedelmissä, vihanneksissa ja täysjyväviljassa on
yli puolet vähemmän natriumia kuin tuoreissa munissa,
lihassa, kalassa tai maidossa.
-
Tutkimusten mukaan vegaaniruokavaliossa on vähemmän suolaa,
mutta silti saattaa olla yli suositusten.
Kalium 46
- Kasvikunnan
tuotteissa on yleisesti korkeampi kalium-natrium-suhde kuin eläinkunnan
tuotteissa.
-
Korkea kaliuminsaanti on yhteydessä alhaisempaan verenpaineeseen
ja vähäisempään aivohalvausten esiintymiseen.
-
Vegaanit todennäköisesti saavat enemmän kaliumia.
--seuraava--->
|
 |