Etusivu / Tietoa / Luentopaketti vegaanisesta ruokavaliosta

Luentopaketti vegaanisesta ruokavaliosta

KASVISSYÖNTI YHTEISKUNNALLISENA ILMIÖNÄ

• Kasvissyönti lisääntynyt 1990-luvulla Suomessa nopeasti, etenkin nuorten, naisten ja kaupunkilaisten keskuudessa:
  
  
  • Finriski-tutkimuksen (1997) mukaan kaupunkilaismiehistä 1,3-2,6 % ja naisista 2,9-6,8 % asuinkaupungista riippuen noudatti kasvisruokavaliota. 3
    
    
  • Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 14 - 18-vuotiaista pojista 0,5 % ja tytöistä 5 % kertoi syövänsä kasvisruokaa. Osuus oli moninkertaistunut 10 vuodessa. 4

• Kasvissyönti lisääntynyt monissa länsimaissa nopeasti, esim. Iso-Britanniassa nykyisin 3.6 milj kasvissyöjää (alle kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut, 50 vuotta sitten 100 000) ja 250 000 vegaania. 5
   
• Suomessa Vegaaniliitto: n. 700 jäsentä, Elävän ravinnon yhdistys: n. 700 jäsentä ja Oikeutta Eläimille -yhdistys: n. 300 jäsentä.
  
  
• Kasvissyönti länsimaiden historiassa:
  
  • Antiikin ajalta tunnetaan oppineeseen eliittiin kuuluneita yksilöitä tai ryhmiä, jotka olivat kasvissyöjiä moraalisista tai filosofisista syistä, esim. Pythagoras (n. 570 - 500 eKr.) oli vegetaristi. 6
    
    
  • 1800-luvulla kasvisruokaliikkeet olivat osa terveysreformiliikettä, ensimmäisiä vegetaristiyhdistyksiä perustettiin 1800-luvun puolivälissä. 7
    
    
  • 1960-luvulta lähtien teollisissa maissa on ollut kasvisruokaliikkeen toinen aalto, jonka taustalla ovat paitsi terveyskysymykset myös ympäristön suojeluun, eläinten oikeuksiin ja filosofisiin pohdintoihin liittyvät perustelut. 8
    
    
  • Isossa-Britanniassa vegaanista elämäntapaa alkoivat puoltaa monet yksilöt kasvisruokaliikkeen sisällä. Vegan Society perustettiin vuonna 1949. 9
    
    
    
• Teollisuusmaissa kulutetaan enemmän eläinkunnan tuotteita henkeä kohti kuin köyhissä maissa tai ennen teollistumista
  
  • Aiemmin länsimaissa on syöty enemmän kasvikunnan tuotteita. Lihankulutus näyttää lisääntyneen henkeä kohden Euroopassa aikoina, jolloin taloudellisesti on mennyt paremmin. Näinä ajanjaksoina myös väestö on lisääntynyt. Kun elintaso on laskenut, myös lihankulutus henkeä kohden on laskenut.10 Elintason noustua eläinkunnan tuotteiden kulutus on noussut länsimaissa teollistumisen myötä 1800-luvulta lähtien. Esim. suomalainen söi 30-luvun alussa lihaa keskimäärin n. 25 kg/henkilö vuodessa11 ja vuonna 1998 66 kg/henkilö.12 Suomalainen käytti vuonna 1998 keskimäärin 197 l/henkilö maitonesteitä ja n. 10 kg kananmunia. 13
    
    
  • Köyhemmissä maissa eläinkunnan tuotteita kulutetaan huomattavasti vähemmän. Suurimmassa osassa Afrikan valtioita lihankulutus on alle 5 kg/hlö/vuosi, Intiassa 3 kg/hlö/vuosi ja kehitysmaissa keskimäärin 24 kg/hlö/vuosi, kun taas teollisuusmaissa kulutetaan 72 kg/hlö/vuosi. 14
    
    
    
• Ihminen on sekasyöjä siinä mielessä, että voi hyödyntää sekä kasvi- että eläinperäistä ravintoa. Ihminen on levittäytynyt laajasti maapallolle ja asuinpaikka on vaikuttanut ruokavalioon. Lämpimillä seuduilla on syöty paljon kasvikunnan tuotteita, mutta arktisten alueiden yhteisöissä on ruokavalio saattanut koostua jopa 90-prosenttisesti eläinkunnantuotteista.15
  
  
  --seuraava-->