Vegaaniliiton etusivulle

 

 

 

 

 

 

 


Etusivu / Tietoa / Luentopaketti vegaanisesta ruokavaliosta

Luentopaketti vegaanisesta ruokavaliosta

 

4.1. Ravinto-oppia (vrt. terveysetukohtaan 3.A)

B. Kiinnitä näihin huomiota

 

 

  • 1. B12-vitamiini

    • Kasvikunnan tuotteissa mitättömiä määriä. Ei tarpeeksi esim. merilevistä, spiruliinasta, maitohapatetuista soijatuotteista tai maitohapatetuista kasviksista, toisin kuin aiemmin uskottiin, sillä näissä on runsaasti B12-vitamiinin analogeja. 116

    • Syötävä pillereitä tai vitaminoituja elintarvikkeita (esim. Plamil soija- ja hernemaidot) tai hiivavalmistetta, jota on kasvatettu synteettistä B12-vitamiinia sisältävässä alustassa (esim. Red Star T-6635+). 117

    • B12-vitamiini kiertää elimistössä. Tämän enterohepatiittisen kierron tehokkuudesta riippuu, kuinka pian B12-vitamiinin puutosoireita alkaa esiintyä, vaihteluskaala 1 - 30 vuotta. 118

    • B12-vitamiinia tarvitaan solun jakautumisessa ja näin puutos voi johtaa metaloblastiseen anemiaan, jossa punasolut ovat kasvaneet. B12 on myös tärkeä hermojärjestelmälle, ja puutos voi aiheuttaa neurologisia oireita. 119

    • UK:n RNI:n mukaan teini-ikäiset ja aikuiset tarvitsevat 1,2 - 1,5 mikrogrammaa, RDA:n mukaan 2 mikrogrammaa, saksalaisten suositusten mukaan 3 mikrogrammaa. 120

  • 2. Kalsium

    Useiden tutkimusten mukaan vegaanien kalsiuminsaanti on alhaisempi kuin laktovegetaristien tai sekasyöjien. 1980- ja 90-luvuilla tehtyjen tutkimusten mukaan mies- ja naisvegaanien kalsiumin saanti on vaihdellut 493 mg:n ja 626 mg:n välillä. 121

    • On tehty vain pari tutkimusta vegaanien luuntiheydestä, joten luuntiheydestä ei varmaa tietoa. 122

    • Luuston tiheyteen vaikuttavat myös muut tekijät kuin kalsiumin saanti:

      a. Liikunta vahvistaa luustoa.

      b. D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä.

      c. Erittymistä lisäävät:

    • runsas proteiininsaanti ja mahdollisesti eläinproteiini kasviproteiinia enemmän.123

    • suola

    • runsas kofeiini

      d. Imeytymistä estävät oksalaatit ja fytaatit, joita on kasviksissa .

      e. Perinnölliset ja hormonaaliset tekijät

      f. Tupakointi haurastaa luustoa. 124

    • Elimistö voi sopeutua alhaisempaan kalsiumin saantiin.125

    • Kalsiumia saa mm.: seesaminsiemenet, muut siemenet ja pähkinät, palkokasvit, tofu, nokkonen, kaalit, ruusunmarja, vihreät lehtivihannekset

    • Monet asiantuntijat suosittelevat, että vegaanien tulisi syödä kalsiumtableteita tai käyttää kalsiumrikastettuja elintarvikkeita, kuten Marlin appelsiini- ja omenamehua, Plamil ja Provamel soija- ja hernemaitoja sekä Yosa- ja Yofu-jogurtteja.

  • 3. D-vitamiini 126

    • D-vitamiini on tärkeä kalsiumin imeytymiselle ja siten luustoin kunnolle

    • Sekasyöjä saa kalanmaksaöljystä, rasvaisesta kalasta, munista, maksasta ja voista. Maitoon ja margariineihin D-vitamiinia on lisätty.

    • Auringon UV-säteily valmistaa D-vitamiinia iholla, pimeät talvet vaikeuttavat myös sekasyöjien D-vitamiinin saantia.

    • UV-säteilyn vähäisyys pimeinä vuoden aikoina on suomalaisille vegaaneille ongelma, ja D-vitaminoitujen elintarvikkeiden (Plamil, White Wave maidot) tai D-Vitol-valmisteen käyttäminen on suositeltavaa. Suomalaisissa margariineissa käytetty D-vitamiini on D3:sta, joka on eläinperäistä. Myös metsäsienissä on D-vitamiinia.




C. Muut ravintoaineet

  • 1. Jodi 127

    • Vegaanien jodinsaannista on hyvin vähän tutkimusta, mutta näiden tutkimusten mukaan jodin saanti on huomattavasti alhaisempi kuin sekasyöjien ja alhaisempi kuin UK:n RNI. Oxford Vegetarian study antoi viitteitä siitä, että vegaaneilla Britanniassa olisi jodin puutosoireita.

    • Saanti on erittäin maakohtaista.

    • Sekasyöjälle maito on pääasiallinen lähde, koska eläinten ruokaan lisätään jodia.

    • Runsaasti jodia on merilevissä.

    • Vegaani saa myös jodioidusta suolasta ja kasviksista ja viljasta.

  • 2. Välttämättömät rasvahapot 128

    • Välttämättömiä ovat alfalinoleenihappo (omega-3 sarjan rasvahappo) ja linolihappo (omega-6 sarjan rasvahappo).

    • Alfalinoleenihaposta elimistö muodostaa DHA- ja EPA-rasvahappoja. Joidenkin vegaanien kudoksissa on näitä happoja todettu olevan vähemmän kuin sekasyöjillä. Erojen seurauksista ei ole vielä tietoa.

    • DHA:ta ja EPA:a on sellaisenaan merikaloissa ja mikrolevissä. Mikrolevävalmisteita on olemassa myös vegaaneille.

    • Suosi alfalinoleenihappoa sisältäviä elintarvikkeita: rypsiöljyä, pellavansiemenöljyä, hamppuöljyä, soijaöljyä ja saksanpähkinöitä.

  • 3. Seleeni

    • Seleeni on antioksidantti, eli se voi tehdä vapaita radikaaleja inaktiiviseksi.

    • Tutkimukset ehdottavat, että vegaaniruokavaliossa näyttää olevan vähemmän seleeniä kuin sekaruokavaliossa, mutta seleenin arvot veressä ovat samantasoiset kuin sekasyöjillä.

    • Seleeninsaantiin vaikuttaa merkittävästi maaperän seleenipitoisuus. Suomen maaperässä on vähän seleeniä, mutta sitä lisätään lannoitteisiin, joita ei käytetä luomuviljelyssä.

  • 4. Muut kivennäisaineet130

    • Magnesium
      Tutkimusten mukaan vegaanien magnesiuminsaanti on huomattavasti korkeampi kuin sekasyöjien.

    • Fosfori
      Fosforia on laajasti saatavissa kasvikunnan tuotteissa, joten on todennäköistä, että vegaanit saavat fosforia riittävästi, vaikka vegaanien fosforinsaannista on tehty hyvin vähän tutkimuksia.

    • Sinkki
      Tutkimusten mukaan vegaanien sinkinsaanti on samantasoista kuin brittiläisillä sekasyöjillä ja yleensä tavoittaa brittiläiset suositukset.

    • Kupari
      Kahden tutkimuksen mukaan vegaanit saavat riittävästi kuparia.

    • Kromi, mangaani, kobaltti, molybdenum
      Ei tutkimuksia vegaanien saannista. Kasvikunnan tuotteet ovat paljon parempia mangaanin lähteitä kuin eläinkunnantuotteet.

  • 5. B-ryhmän vitamiinit 131

    • Useiden tutkimusten mukaan vegaanit saavat riittävästi tai runsaasti tiamiinia (B1), niasiinia B6:tta, folatea, pantoteenihappoa ja biotiinia. Kaikkia mainittuja B-ryhmän vitamiineja saa etenkin täysjyväviljasta, pähkinöistä ja palkoviljasta.

    • Riboflaviinia (B2) muutamien tutkimusten mukaan vegaanit saattavat saada vähemmän. Riboflaviinia on laajasti erilaisissa eläinkunnan tuotteissa, mutta myös hiivavalmisteissa, täysjyväviljassa, pähkinöissä, palkoviljassa, avokadossa ja siemenissä.


      --seuraava--->


 

 

 
Vegaaniliitto ry | info (at) vegaaniliitto.fi | 050 344 9524Viimeksi päivitetty 23.08.2008